Missä kulkee anonyymin nettikeskustelijan sananvapauden rajat?

28Hei11

Norjan tapahtumat käynnistivät Suomessa taas kerran keskustelun nettifoorumeiden anonyymistä keskustelusta, moderoinnista ja ylläpitäjien vastuusta. Tai en tiedä, voidaanko puhua keskustelusta: tähän mennessä kukin taho on keskittynyt purkamaan omia tunteitaan mediassa. Toisten mielipiteiden kuuntelua saati vuoropuhelua on saatu vielä odottaa.

Viime sunnuntaina Hommaforum vietti hiljaisen päivän Norjan uhrien muistolle. Ylläpitäjät eivät kuitenkaan levänneet, vaan poistivat foorumilta ilmeisesti liian maahanmuuttokriittisiä (?) viestejä:

Homma ry:n puheenjohtaja Matias Turkkila kertoi haastattelussa hyvin selväsanaisesti, että foorumi suljettiin asiattomien viestien vuoksi ja siksi, että ”eräille kirjoittajille on ollut vaikea hyväksyä tosiasioita ja heille on ollut vaikea luopua pinttyneistä mielipiteistään.” Voit itse tulkita tämän kuten haluat ja toki hiljaisen hetken ilmoittaminen sunnuntaiksi oli tyylikkäämpää kuin vain vetää plugi irti, ennen kuin koko kansa pääsi ihmettelemään hommaforumin höyrypäiden debattia.

Tämä lainaus on nimimerkin takaa värjöttelevältä kommentoijalta Hesarin keskustelupalstalla, mutta ilmeisesti totta. Vaikka enhän minä voi sitä varmasti tietää – koko juttuhan voi olla tahallista disinformaatiota (vaikka sama löytyy lehdistäkin). Enkä tiedä sitäkään, kuka nimimerkin takana on. Eikä sitä tiedä edes Hesari, sillä keskusteluun osallistuminen ei vaadi oikean nimen antamista. Sähköpostiosoite kyllä kysytään, mutta sellaisen saa mistä tahansa.

Hesarin keskustelupalsta on siis yksi niistä, joita ulkoministeri Erkki Tuomioja vastustaa:

Nimimerkkien käyttö on hänen mielestään perusteltua joissain tapauksissa, mutta verkkosivujen ylläpitäjien pitäisi aina tietää kenestä on kysymys.

”Painetussa sanassa tällainen vastuunkanto päätoimittajalla on aika selvä, mutta nettimaailmassa tätä ei lainkaan samalla tavalla oteta vakavasti. Mielestäni sielläkin tulisi olla sellainen pääsääntö, että ihmiset esiintyvät omalla nimellään. Se jo hillitsee merkittävästi tällaista vihapuhetta”, Tuomioja sanoi.

Tämä on mielenkiintoinen kommentti siitäkin näkökulmasta, että em. Helsingin Sanomat edustaa mitä suurimmassa määrin painettua sanaa, mutta ”julkaisee” netissä reippaasti enemmän lukijoiden mielipiteitä kuin sanatarkasti ”painettuna sanana”.

Tietysti netin keskustelupalstan ja sanomalehden mielipidepalstan rinnastaminen ontuu pahan kerran. Ensimmäinen on nopeaa ja avointa keskustelua, jälkimmäinen sanomalehden toimittajien tarkasti valvomaa mielipiteiden julkista esittämistä. Netissä painopiste on keskustelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa ja siihen voi periaatteessa kuka tahansa osallistua. Sanomalehdessä näin ei ole, koska lehti ”kantaa vastuuta” eli tosiasiallisesti kontrolloi, mitä mielipiteitä päästetään julki.

Lehdessä voidaan perustellusti käyttää julkaista-sanaa (toimituksen näkökulmasta), mutta netissä ei. Netissä kyse on keskustelusta. Sitä voi verrata mihin tahansa keskusteluun sillä erotuksella, että se jää talteen ja on usein avoimesti kaikkien saatavana, linkitettävänä jne.

Tuomiojan ajatus siitä, että olisi edes mahdollista saada kaikkien nettikeskustelijoiden nimet ylläpitäjien tietoon, on paitsi täysin mahdoton, myös osoittaa yllättävän suurta ymmärtämättömyyttä netistä. Tuomioja tunnetaan bloggaajana, joten luulisi hänen olevan perillä näistä asioista. (Sivuhuomautus: näin sosiaalisen median tutkijan kriteereillä Tuomiojan sivustoa voi pitää vain blogin esiasteena, sillä siitä puuttuu useiden muiden ominaisuuksien ohella kommenttipalstat.)

Mutta otetaan esimerkki. Foorumilla X vaaditaan kaikkia keskustelijoita käyttämään todellisia nimiään. Mitä tapahtuu?

  • Osa käyttäjistä menee ja perustaa uuden foorumi Y:n johonkin (todennäköisesti ulkomaiseen) nettipalveluun, jossa moisia rajoituksia ei ole.
  • Osa käyttäjistä esiintyy keksityllä nimellä ja anonyymipalvelun kautta, koska haluavat todella suojata henkilöllisyytensä
  • Osa käyttäjistä esiintyi jo ennestään omalla nimellään, mutta hekin saattavat lähteä pois, koska heille on tärkeää keskustelijoiden muodostama yhteisö, joka nyt siirtyi foorumi Y:lle.
  • Foorumi X tekee omat johtopäätöksensä ja joko a) peruu nimipakon (ja siirtä tarvittaessa palvelun ulkomaille) tai b) lopettaa toiminnan.

Aina löytyy uusia paikkoja. Ei ketään voida pakottaa pysymään jossakin tai esiintymään netissä omalla nimellään. Ei ainakaan ihmisoikeuksia kunnioittavassa demokratiassa. Maailmassa on sellaisiakin maita, joissa nettikirjoittelu omalla nimellä voi tietää vuosien vankilareissua tai jopa kuolemantuomiota.

Nimimerkkien kieltäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että jok’ikiseen nettifoorumiin pitäisi rekisteröityä sähköisen tunnistautumisen kautta. Mutta sitäkään ei voida vaatia, koska väärällä tai toisen nimellä esiintyminen netissä ei toistaiseksi ole Suomessa rikos. Olisi vähän liian epäloogista, että nimimerkit olisivat kiellettyjä, mutta identiteettivarkaudet sallittuja.

Toisaalta nimellä esiintyminen ei takaa minkään sortin laatukriteerien täyttymistä keskustelussa. Vai mitä mieltä olette tästä Jussi Halla-ahon kommentista? Tuo on sen laatuista kielenkäyttöä, jonka itse moderoisin blogini kommenteista välittömästi pois, vaikka mikään laki ei sitä vaadi.

Halla-aho kirjoitti tuon kommenttinsa Facebookissa. On tietysti turha edes kysyä, miten Tuomioja aikoisi ulottaa Suomen lainsäädännön koskemaan Facebookia, joka on yhdysvaltalainen yritys? Facebookissahan on lukemattomia suomalaisia väärillä nimillä. Entä miten valvottaisiin Facebookin salaisten ryhmien keskustelua? Olisiko ratkaisu estää Facebookin käyttö suomalaisilta, kuten Kiinassa?

Todellinen ongelma ei ole nimettömyys vaan ”vihapuhe”

Jos ollaan tarkkoja, niin tuskin Tuomiojallekaan todellinen ongelma on nimettömyys, vaan keskustelujen sisältö. Norjan jälkeen on puhuttu paljon vihapuheesta. Tällaista käsitettä ei tietääkseni laista löydy, mutta tässä on sille yksi määritelmä (lähde):

1. Vihapuhe jakaa maailman mustavalkoisesti hyviin ja pahoihin.
2. Vihapuhe haukkuu ja solvaa.
3. Vihapuhe on pitkäjänteistä ja yksipuolista.
4. Vihapuheessa on perusteluja, mutta ne ovat usein yksipuolisia.
5. Vihapuhe on tietenkin kärkevää.
6. Vihapuhe kohdistuu aina ihmiseen, ihmisryhmään tai organisaatioon.
7. Vihapuhe esiintyy useimmiten omissa, yhden asian foorumeissaan.
8. Vihapuhetta ei ole helppo tunnistaa, jos allekirjoittaa sen kannan.

Tässä on useampikin kohta, joka todennäköisesti täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön, joten jos tällainen halutaan pois netistä, niin siihen on yksinkertainen ratkaisu: poliisi tutkikoon rikokset, oikeuslaitos tuomitkoon ja ylläpitäjät velvoitettakoon poistamaan kyseiset viestit keskustelupalstoilta. Rikosten tutkinta, kansainvälinen viranomaisapu ja muu tähän liittyvä on normaalia toimintaa.

Jos vihapuheeksi väitetty ei ole laitonta, niin silloin se on laillista. Sehän siinä niin hankalaa onkin. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron sanoin:

– Sananvapaus tulee aina ensimmäisenä. Nettikirjoituksissa on oltava selvästi rikosten suunnittelua, jotta poliisi voi niihin puuttua ja ottaa yhteyttä näihin henkilöihin, Paatero sanoo.

Toisistaan poikkeavia mielipiteitä löytyy aina halusimmepa tai emme. Vaikka on monia mielipiteitä, joita en voi ymmärtää tai moraalisesti hyväksyä, niin olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että minulla on oikeus ajatella omia ajatuksiani ja suon saman siksi ilomielin myös toisin ajatteleville. Yhteiskunnassa vallalla olevat mielipiteet vaihtuvat eri aikoina, joten on enemmän tai vähemmän sattumanvaraista, vastaako yleinen mielipide sitä, mitä itse ajattelen. Tämän vuoksi sanan- ja ajatuksenvapaus on kaikkien kannalta ja kaikkina aikoina hyvä juttu.

Samaan aikaan täytyy totta kai huolehtia, että säädettyjä lakeja, jotka kaventavat sananvapautta tietyissä tapauksissa, valvotaan kunnolla. Se, että niiden valvominen on netissä vaikeaa, ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että sananvapautta kavennetaan tarpeettomasti kaikkien kohdalla.

Täytyy lisäksi muistaa, että mikään laki ei muuta nettiä teknisesti miksikään muuksi: netin ominaisuudet ovat ja pysyvät – tai jos tahdomme muuta, niin meidän täytyy lopettaa koko netti.

Edit klo 22:20:

Informaatio- ja teknologiaoikeuden emeritusprofessori Jukka Kemppinen sanoi painavan sanansa sananvapaudesta ja anonymiteetistä blogissaaan:

Erkki, Sinulle tapahtui huti. Entä jos peruuttaisit lausuntosi julkisesti. — Ajatuksesi on tekijänoikeuslain ja välillisesti perustuslain vastainen. — Itse olisit ehkä voinut huomata ennen lausuntoasi, että nimettömyys on sekä tekijänoikeuden että sananvapauden ydintä. — Lisäksi unohdit lähdesuojan. Henkilö joka pitää yllä aikakautista verkkojulkaisua, kuten minä blogiani, on oikeutettu salaamaan lähteensä.  — Lähdettä ei tarvitse kertoa edes poliisille.

Tuomioja – Kemppinen: 0 – 100

Mainokset


3 Responses to “Missä kulkee anonyymin nettikeskustelijan sananvapauden rajat?”

  1. 1 mikkomann

    Lisää rajoituksia ei välttämättä tarvita, mutta lakia pitäisi päivittää, niin että ymmärretään paremmin, mikä on netissä tuomittavaa ja mikä ei. En lisäisi Foorumien ylläpitäjien juridista vastuuta, mutta jonkinlainen ryhtiliike voisi olla paikallaan. Esim. huolehtia siitä, että sivulla on jonkinlainen ohjeistus kirjoittajille sisällön suhteen, eikä pitäisi pelätä viestien poistamista, jos ohjeistusta rikotaan.

    Anonyymiä kirjoittamista ei tarvitse (eikä voi) kieltää, mutta oikeanlaisella käyttöpolitiikalla voidaan lisätä omalla nimellä esiintymistä. Esim. Facebook on vienyt tätä kulttuuria eteenpäin. Ilman profiilikuvaa tai salanimellä esiintyvät eivät ole kiinnostavia. Alun perin he ehkä suojautuivat ”netin epäilyttäviltä tyypeiltä”, mutta samalla tekivät itsestään juuri sellaisen 🙂

    Oikeuteen menevät kirjoittelut saavat usein paljon huomiota. Vaikka lakia olisikin rikottu, moni ”kohteena oleva” voi kokea, että julkisuus vain pahentaa asiaa. Vihakirjoittelu on siksikin vaikeasti määriteltävissä ja tunnistettavissa, koska se usein verhotaan joko huumoriin ja/tai ”älykkömäiseen” perusteluun. Suorasanaisen vihanilmaisun sijaan käytetäänkin usein vihjailua.

    Lopulta kyse on politiikasta. Samanmielisten näkökulmasta asia on vain kriittinen ja värikäs kannanotto, toista näkökantaa edustavien mielestä se on vihapuhetta. Lisäki nettiin kirjoitetaan ja blogeja pidetään usein nimenomaan siksi, että asioita kritsoidaan. Kirjoittelua on niin paljon, että moni kokee ettei erottaudu ilman yliampumista. Noilla alussa mainitsemillani konsteilla sitä voitaisiin ehkä hiukan hillitä.

    Mikko Manninen

  2. 2 Harto

    Kiitos kommentista, hyviä pointteja. Kuten Anil Dash kirjoittaa, jos keskustelufoorumi on täynnä idiootteja, niin ylläpitäjä voi syyttää siitä vain itseään: http://dashes.com/anil/2011/07/if-your-websites-full-of-assholes-its-your-fault.html

    Via http://koti.kapsi.fi/~watchman/journal/?p=1152

    Loppujen lopuksi kyse on käytöstavoista ja toisten ihmisten kunnioittamisesta, jotka joko opitaan kotona, koulussa, jossain muualla tai sitten ei opita.


  1. 1 Tilapäivityksiä harrastuksista « arskan palstat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: