Heikot signaalit ja sosiaaliset verkostot poliisin apuna

25Hei11

Tänään töihin ajaessa kuuntelin radiosta poliisiylitarkastaja Robin Lardotin haastattelua. Suomessakin on tehostettu nettivalvontaa Norjan joukkomurhan vuoksi. Tarkoitus on etsiä netin keskusteluista ns. heikkoja signaaleja mahdollisista uusista uhkista.

Sosiaalisessa mediassa heikot tai hiljaiset signaalit ovat tuttu käsite jo vuosien ajalta. Ne kuvaavat sitä, että keskusteluista voi havaita nousevia trendejä tai ”vihjeitä” ja siten ennakoida tulevia tapahtumia. Sosiaalisessa mediassa samoista asioista kiinnostuneet löytävät toisensa keskustelupalstojen ja sosiaalisten verkostojen kautta. Samat mekanismit toimivat yhtälailla kaikista aihepiireistä kiinnostuneiden osalta. Käytännössä kun löytää yhden tietystä aiheesta kiinnostuneen, niin löytää monta – sekä heidän yhteisönsä ja keskustelunsa.

– Tässäkin [Norjan] tapauksessa henkilö on pitkiä aikoja suunnitellut, että hän tekee tällaisen teon. Kun on näitä koulusurmia meillä ollut, niin lähetulkoon kaikissa on ollut piirre, että tapahtuu vuotoilmiö. Eli tekijällä on tarve kertoa siitä, että hän suunnittelee jotain tämänkaltaista.

Lardot siis toteaa tässä, että vihje näistä tapauksista oli etukäteen saatavilla, mistä seuraa, että teot olisi ollut estettävissä. Tämä on totta kai jälkiviisautta, mutta viisautta sikäli, että näin voidaan estää vastaavia murhenäytelmiä jatkossa. Varmasti näin on estetty lukuisia rikoksia tähänkin mennessä.

Poliisi toimii aktiivisesti mm. IRC-galleriassa ja Facebookissa. Varsinaista pioneerityötä netissä on tehnyt Helsingin virtuaalinen lähipoliisiryhmä ylikonstaapeli Fobban johdolla. Tavoitteena on ollut päästä netissä varsinkin nuorten lähelle ja ennaltaehkäistä rikoksia.

Kuten Lardot huomautti, nettiin tulee joka päivä niin paljon uutta tietoa, ettei mikään poliisiarmeija riittäisi sen valvomiseen. Poliisi hyödyntää tässäkin netin sosiaalisia verkostoja ja tavallisia käyttäjiä:

Suomessa onkin luotu järjestelmä, jossa kansalaiset voivat ilmoittaa epäillyttävästä nettisivusta ”sinisen nappulan” avulla. Suoraan poliisille päätyvän ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.

Ilmoituksia tulee vuosittain useita tuhansia, ja moni vihjeistä johtaa jatkotoimenpiteisiin, Lardot kertoo.

Poliisin sivustolla on Nettivinkki-lomake, jolla voi antaa nimettömiä vinkkejä poliisille. Lisäksi nettipalvelut voivat ladata kuvakkeen, jolla voi tehdä linkitykset ko. lomakkeeseen. Kas näin:

Tämä on se poliisin ”sininen nappula”, johon yllä viitataan. Norjan poliisilla on saman tyyppinen punainen nappula (lähde), mutta ikävä kyllä se ei tällä kertaa auttanut. Itsekin aikanaan suhtauduin epäilyksellä moisen napin tarpeellisuuteen, mutta en enää.

Vainoharhaiseksi on kenenkään turha ryhtyä, mutta autetaan kukin omalta osaltamme poliisia ja pidetään silmät ja korvat auki. Lisäksi – mikä vielä tärkeämpää – pidetään itsestämme ja läheisistämme huolta!

P.S. Muistathan minuutin hiljaisen hetken tänään klo 13.

Edit: Tuija Aalto sivusi samaa aihetta YLE:n Ajantasassa, keskustelu alkaa ajassa 13:19 (via: Tuijan blogikirjoitus).

Mainokset


3 Responses to “Heikot signaalit ja sosiaaliset verkostot poliisin apuna”

  1. Kiitosta vaan ylennyksestä, mutta olen vain ylikonstaapeli:)

    Terveisin,
    fobba

  2. 3 Milla

    Kun yksikin teko saadaan estettyä, on tämä heikkojen signaalien etsiminen kaiken sen väärti. Tsemppiä!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: