Facebookin tykkäysnapin tilastoja ja mitä tekemistä sillä on semanttisen webin kanssa + ennakointia

12Tam11

Vastasin juuri erään toimittajan kysymyksiin Facebookin tykkää/suosittele-napin suosiosta. Laitan ne tähän samantien muidenkin käyttöön, ettei tehty työ jää vain yhden tahon hyödynnettäväksi.

Facebookin tykkää/suosittele -nappi lanseerattiin 21.4.2010. Tässä uutinen aiheesta, jossa tj Mark Zuckerberg mainitsee, että ”miljoona nappia” oli tulossa täyteen ensimmäisen vuorokauden aikana:

http://blogs.wsj.com/venturecapital/2010/04/21/facebook-serving-one-billion-like-buttons-on-the-web/

Kirjaimellisesti ”miljoona nappia” ei silti tarkoittanut miljoonaa verkkopalvelua (kuten olen virheellisesti itsekin sanonut), sillä viikko julkaisun jälkeen Facebook tiedotti, että tykkää-napin olisi ottanut käyttöön 50 000 verkkopalvelua:
http://www.allfacebook.com/50000-websites-add-facebooks-like-button-and-social-plugins-in-first-week-2010-04

Facebookin tykkää-nappi voidaan liittää erikseen vaikka jokaiselle www-sivuston yksittäiselle sivulle, mistä seuraa, että nappeja on moninkertaisesti enemmän kuin verkkopalveluita, jotka sitä hyödyntävät. Tästä johtuu tuo ”miljoonan napin” ja ”50 000 verkkopalvelun” ero.

Täällä on kiinnostavia tilastoja, miten Facebookin tykkää-napin käyttöönotto on vaikuttanut joidenkin uutissivustojen käyttäjämääriin sekä miten ”tykkääjät” eroavat muista käyttäjistä:
http://mashable.com/2010/09/29/facebook-like-stats/

”The Facebook “Like” button, however, might be bringing Facebook closer to competing with Twitter in the area of referral traffic. Since the button launched and was integrated on millions of sites, many publishers are reporting large increases in traffic specifically due to this kind of social plugin. ABC News reported a 190% increase; Gawker’s traffic shot up by 200%; Sporting News said their site traffic was up by a shocking 500%; and NBA.com said that Facebook had become their second-largest referral source.
Facebook relays messages from publishers saying that these users “are more engaged and stay longer when their real identity and real friends are driving the experience through social plugins.” As an example, NHL.com reported that pages per user was up by 92%, time on-site was up by 85%, video viewing increased by 86% more videos and overall visits went up by 36%.”

Facebookin oman tilastosivun mukaan  sen social plugin -toimintoja – joista tärkein on siis tykkää/suosittele-nappi – käyttää tätä nykyä yli 2 miljoonaa verkkopalvelua, mukaanlukien yli 80 USA:n 100 suosituimmasta verkkopalvelusta sekä yli puolet koko maailman 100 suosituimmasta verkkopalvelusta. Facebookin mukaan social plugin -toimintoja käyttävien verkkopalveluiden määrä kasvaa päivittäin 10 000:lla.

Täällä on vastaavia tilastoja, jonka mukaan 10 000 suosituimmasta verkkopalvelusta n. 4,7 % käyttää Facebookin tykkää/suosittele-nappia:
http://trends.builtwith.com/widgets/Facebook-Like

Facebookin ilmoittamat ja em. tilastointipalvelun ilmoittamat tilastot tuntuvat siis olevan hieman ristiriidassa. Oleellinen pointti tässä on kuitenkin se, että Facebookin tykkää/suosittele -nappia käyttää eniten suosituimmat nettipalvelut, minkä vuoksi se on merkittävä. Lisäksi tykkää/suosittele-nappi on suosittu nimenomaan sosiaalisen median palveluissa, esim. moni blogipalvelu tarjoaa sen käyttäjilleen valmiina toimintona.

Kaikista www-sivustoihin liitettävistä widgeteistä Facebookin tykkää-nappi on em. BuildWith-palvelun mukaan kolmanneksi suosituin: edellä ovat vain AddThis-palvelu (joka mahdollistaa linkin jakamisen useisiin sosiaalisen median palveluihin ja sisältää myös FB:n tykkäysnapin) ja Googlen omalle sivustolle liitettävä hakutoiminto. Merkittävää tässä on tietysti se, että tämä asema on saavutettu alle vuodessa, kun kaksi TOP-listalla edellä olevaa widgettiä ovat olleet olemassa jo vuosia.

Ja mitä tekemistä tällä on semanttisen webin kanssa + ennakointia

Minä ja moni muukin totesi viime vuoden jälkeen, ettei vuonna 2010 voinut nimetä yhtä sosiaalisen median kehitykseen liittyvää tapahtumaa, joka olisi ollut ylitse muiden. Korjasin kuitenkin jo aiemmin Twitterissä, että nimenomaan Facebookin tykkäysnappi oli viime vuoden Se Juttu sosiaalisessa mediassa.

Vielä merkittävämmän tykkäysnapin ja muiden siihen liittyvien Facebookin social pluginien suosiosta tekee se, että ne hyödyntävät semanttisen webin tekniikoita. Tarkasti sanottuna Open Graph -nimistä metakuvausta. Vuosikausia odoteltiin, että nettipalvelut alkaisivat manuaalisesti kirjoittelemaan sivuillensa metatietoja, mutta vasta Facebookin tykkäysnappi sai siihen kunnolla vauhtia. Facebookin tarjoama näkyvyys oli lopultakin tarpeeksi iso porkkana.

Oikeastaan näen koko sosiaalisen median semanttisena webinä. Kyse on siitä, että käyttäjät lisäävät kommenttien ja social pluginien kautta eri sivuille uusia merkityksiä – puhumattakaan suuntaan tai toiseen linkitetyistä sisällöistä. Aiemmin odotettiin, että palvelujen kehittäjät lähtevät tekemään semanttisuutta monimutkaisten metakuvausten avulla, mutta sosiaalinen media antoikin välineet semanttisuuden luomiseen käyttäjille. Tähän päivään mennessä on selvää,että jälkimmäinen veti pidemmän korren, eli insinöörien tekninen lähtökohta hävisi käyttäjien sosiaalisesti jakamille merkityksille.

On vain ajan kysymys, että tarjolle tulee uudenlaisia mashup-palveluita, jotka ottavat toden teolla hyödyn irti ympäri nettiä eri muodoissaan levinneestä semanttisuudesta. Ensimmäisenä tulee mieleen uutispalvelut, jotka viimeinkin osaavat löytää sen juuri Sinua kiinnostavan sisällön sekä ylipäätään kiinnostavimmat ja puhuttavimmat sisällöt eri aihekategorioista. Loppujen lopuksi kyse on siitä, että tiedetään, mikä ihmisiä kiinnostaa juuri nyt ja näkyvissä olevassa lähitulevaisuudessa – tai millaiset ihmiset pitävät juuri tästä ja tästä. Ja toisaalta: kuka tietää juuri tästä, kenen mielipiteillä on vaikutusta tähän aiheeseen liittyen tai tässä ihmisryhmässä/verkostossa?

Advertisements


One Response to “Facebookin tykkäysnapin tilastoja ja mitä tekemistä sillä on semanttisen webin kanssa + ennakointia”

  1. Hämmentävää näissä Facebookin nappuloissa on myös se, että niistä on ihmisille, kuluttajille, lukijoille ihan oikeaa hyötyä. Esimerkiksi iltapäivälehtien verkkoversioita lukiessa oikeaan laittan ilmestyy loota, jossa kerrotaan mistä artikkeleista ystäväsi ja tuttavasi ovat pitäneet. Tuosta lootasta olen itsekin usein bongannut mielenkiintoisia artikkeleita, jotka muuten olisivat vallan menneet ohi silmien. Ja nettilehti & mainostajat tykkää, kun lukija viihtyy pidempään sivulla. Ei se Zuckerberg mikään aivan mäntti ole! 😀


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: