E-oppimisen uusia liiketoimintamalleja (ELMA) -raportin referointia

13May10

Olen viime ja tällä viikolla lueskellut läpi ELMA-esiselvityksen raportin. On hiukan vaatimatonta puhua esiselvityksestä – sen verran laajakatseisen paketin Kari A. Hintikka ja Anne Rongas ovat tehneet. Raportissa luodaan varsinaista aihetta paljon laajempi katsaus netin, sosiaalisen median ja mobiilipalvelujen liiketoimintamahdollisuuksiin. Se on hyvin tekijöidensä näköinen, mikä tarkoittaa lukijan kannalta kiinnostavaa yhdistelmää eri näkökulmia.

Lyhyesti: Raporttia voi suositella kaikille, jotka haluavat tiiviin käsityksen netin nykyisestä murrosvaiheesta ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Tekstissä on runsaasti esimerkkejä, joiden kautta viime vuosien sosiaalisen median ilmiöt tulevat hyvin tutuiksi. Lopusta löytyy myös sanasto, jos aihepiiri ei ole ennestään tuttu.

Seuraavassa joitakin nostoja ja kommentointia muutamaan eri näkökulmaan jaettuna.

I Opetuksen tavoitteet ja oppiminen

Raportissa nostetaan esille muuttuvat työtehtävät uusine toimintatapoineen ja niiden vaikutukset oppimistavoitteisiin. Nykyinen yhteiskunnan kehitysvaihe kuvataan lyhyesti selvityksen taustana.

Luokitteluja on tehty jakamalla vaadittuja taitoja muun muassa: monimutkaiseen vuorovaikutukseen, asiantuntija-ajatteluun, rutiininomaiseen tietotyöhön, rutiininomaiseen fyysiseen työhön sekä ei-rutiininomaiseen fyysiseen työhön (Blom & Hobbs, 2008). Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän monimutkaista viestintäosaamista, vuorovaikutustaitoja, yhteistoiminnallisia taitoja sekä asiantuntijuuden jakamista ja asiantuntijaverkoissa toimimisen taitoja.

Erityisesti raportissa nostetaan esille ATCS-hankkeen luonnos 21. vuosisadan osaamis- ja taitotavoitteista, joka jakaantuu 1. Ajattelutapoihin, 2. Työtapoihin, 3. Työvälinetaitoihin ja 4. Elämänhallintataitoihin. Lukijan kannattaa tutustua myös TIEKE:n listaamiin tietoyhteiskunnan kansalaistaitoihin, jotka lienevät lähempänä suomalaista opetus- ja koulutusalaa kuin ATCS-hankkeen tavoitteet.

Nykyiset opetus- ja oppimistrendit raportissa kiteytetään seuraavasti:

Tietokäsitys on muuttunut ja oppimisessa painotetaan entistä enemmän tulevaisuuden oppimistaitoja, joissa korostuvat ilmiöpohjaiset, ongelmalähtöiset ja tutkivat menetelmät, yhteisöllinen tiedon rakentaminen sekä sosiokonstruktiivinen toiminta.

Raportin keskivaiheessa otetaan esille myös konnektivismi, jota olisi luvalla sanoen voinut käsitellä hiukan kriittisemminkin suhteessa edellisen lainauksen teorioihin. Tekstissä kirjoittajien erilaiset näkökulmat (näin päättelen) välittyvät käsitteiden ”yhteisöllinen” ja ”kollektiivinen” rinnakkaisessa käytössä. Raportti ei siis varsinaisesti sitoudu mihinkään tiettyyn oppimisen teoriaan, vaan nostaa esille tämän hetken kaksi netissä näkyvintä päätrendiä.

II Oppimissisällöt

Oppimissisällöt ovat raportin tärkein ja kantavin teema. Sillä tarkoitetaan lähes mitä tahansa netissä olevaa, jota voidaan käyttää oppimisessa eri päätelaitteilla (esim. tietokoneet, kännykät, e-kirjalukijat, interaktiiviset taulut ja integroidut kosketusnäytöt). Oppimisaihioiden näkökulman mukaisesti mukaan luetaan myös prosessiin liittyvät toimintamallit ja muut tukisisällöt.

Päällimmäisenä raportista jää mieleen se, että kyse on yhä enemmän uusista oppimisalustoista ja -ympäristöistä, joiden avulla oppijat voivat työskennellä yhdessä ja tuottaa itse oppimissisältöjä. Taustana tälle on tietysti sosiaalinen media, jossa sisältöjä paitsi luodaan myös jaetaan, välitetään, liitetään toisiin sisältöihin, muokataan uudelleen jne.  Erityisesti nostetaan esille wikit, esimerkkeinä Wikipedia ja Wikikirjasto.

Tämä johtaa siihen, että tulevaisuuden oppijoille ei enää myydä teknisiä laitteita, joihin voi ladata oppimissisältöjä vaan heille myydään henkilökohtaiseen oppimisprosessiin kiinnittyvä oppimisen tila, joka on sitä mielekkäämpi, mitä monipuolisemmin se kytkeytyy muihin laitteisiin, sisältöihin, sovelluksiin, palveluihin ja oppimisen tiloihin.

Erikseen raportissa tarkastellaan avointa dataa, joista esimerkkeinä mainitaan mm. YLE:n sisällöt kuten Opettaja.tv, Tilastokeskuksen Findikaattori sekä Julkinen data -kirja. Raportin mukaan julkishallinnon avoimet tietovarannot voisivat olla merkittävä resurssi tulevaisuuden oppimissisältöjen tuottamisessa.

III E-oppimistoimiala

En tiedä, onko minulta mennyt vain ohi, mutta en ollut aiemmin törmännyt Jarmo Tanskasen tekemään e-oppimistoimialan yrityskartoituksen tuloksiin. ELMA-raportissa ne kuitenkin kerrotaan ja ne ovat karua luettavaa:

E-oppimistoimialalle luokiteltavia yrityksiä löytyi 150, joista 77 % oli alle 10 ihmisen mikroyrityksiä. Yleisin yritysmuoto oli osakeyhtiö. Muita kuin osakeyhtiöitä oli kolmisenkymmentä. Näistä lähes kaikki olivat toiminimiä.

Kyseisten yritysten kokonaisliikevaihto oli noin 248 M€, josta merkittävä osa koostui muutaman ison kirjakustannusalan yrityksen liikevaihdosta. Vähentämällä viiden liikevaihdoltaan suurimman yrityksen liikevaihto kokonaisliikevaihdosta arvioitu e-oppimistoimialan alan liikevaihto oli noin 100 M€. Henkilöstön kokonaismäärä oli noin 1800. Jos mukaan ei lueta suurimpia kirjankustantajia, henkilöstön määräksi jäi noin 1200. Yritysten henkilöstömäärän mediaani oli vain 4.

Kyse on siis lähes avoimesta kentästä – varsinkin ns. uusien oppimissisältöjen osalta. Odotan mielenkiinnolla tarkempaa raporttia – tai linkkiä siihen.

ELMA-raportissa kuvataan myös ansiokkaasti, millainen arvoverkosto toimialalla on. Tämä osuus raportista onnistuu jopa yllättämään lukijan näkökulmallaan. Lokeroinnin sijasta puhutaan nimenomaan verkostosta, johon kaikki toimialan yritykset kuuluvat. Kilpailun sijasta raportti korostaa yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia. Raportin esittämiä näkymiä vasten esimerkiksi musiikkialan tai kirjankustantajien tempoilu kehitystä vastaan näyttää lähes samalta kuin ampuisi itseään jalkaan.

On hyvä huomata, että muutokset eivät saavu minkään tilalle, vaan aluksi tueksi, sitten rinnalle ja ehkä lopulta korvaamaan yksittäisen tuotteen, palvelun, teknologian tai toimintatavan.

Mutta takaisin arvoverkostoon. Raportissa toimijat jaetaan seuraaviin ryhmiin:

• maksuttomien ammattisisältöjen tarjoajat (cross-subsidy); kuten SlideShare ja Wikispaces
• ammattikouluttajat, jotka jakavat aineistojaan maksutta esimerkiksi SlideSharessa
• Pro-Am; harrastelija-ammattilaiset, jotka myyvät aineistojaan erittäin edullisesti, kuten iStockPhoto
• välittäjät ja verkottajat eli brokerit
• avoimet verkostot, kuten Sometu
• laite- ja ohjelmistovalmistajat, erityisesti mobiililaitteet sekä uutuudet, kuten interaktiiviset valkotaulut
• alan tutkimus
• hallinnon avoin data; Yleisradio.

Toimijoilla näetään olevan ainakin seuraavia rooleja (Hintikka 2009):

• Informaationtarjoaja
• Mahdollistaja (enabler)
• Fasilitoija / koordinoija
• Konsultoiva läsnäolo netissä
• Integraattori

IV Liiketoimintamallit

Liiketoimintamallien kohdalla raportti lähtee kunnolla lentoon. Tilannetta kuvaa hyvin se, että uudet liiketoimintamallit kehitetään nykyisin ”aivan muualla kuin missä niitä on totuttu näkemään”.

Läpi koko raportin tärkeimpänä uutena perusansaintalogiikkana tunnutaan pidettävän maksutonta peruskäyttöä/saatavuutta. Pelkästään sille löytyy useita variaatioita:

• mainosrahoitteisuus ja kumppanuudet
• cross-subsidy eli korvaavuus
• versiointi ja kuukausilaskutus / lisensointi
• ammattisovellusten ja kehitystyökalujen suoramyynti
• yhtiön myynti.

Mainosrahoitteisuus nähdään maksuttoman peruskäytön perusmallina. Raportissa esitetään, että maksuton peruskäyttö voi olla kannattavaa jopa silloin, kun vain 1-2% käyttäjistä ostaa palvelun maksullisen version käyttöönsä. Esille nostetaan myös vertaisverkkojen hyödyntäminen ilmaisena jakelukanavana, joka säästää yrityksen omia resursseja.

Toisena vahvana trendinä mainitaan crowdsourcing (suom. talkoistaminen, joukouttaminen, verkostohaastattelu), jossa yrityksen työtä ulkoistetaan netin avulla ulkopuoliselle ihmisjoukolle.

Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.

Raportissa pohditaan kiinnostavasti, mitä motiiveja yksittäisillä ihmisillä on antaa oma panoksensa crowdsourcingin kautta yritykselle, joka hyödyntää sitä kaupallisesti. Pääajatus tässä on, että kun annan jotakin, saan jotakin tilalle, kuten:

• talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons)
• maine ja kunnia
• avoin informaatio ja sivistäminen, kuten Wikipedia
• pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi
• freeconomicsin kolme em. mallia.

Muita raportissa mainittuja uusia liiketoimintamalleja ovat esim. avoimeen dataan perustuvat palvelut, alueelliset sisällöt, erikoistieto, testitulokset ja paketointi, webinaarit, sosiaalinen pelaaminen, synteettinen raha ja mainejärjestelmät.

V Toimenpiteet

Raportin lopussa johtopäätökset esitetään 11 toimenpide-ehdotuksena:

  1. Innovointi- ja sparraustyöpajat
  2. Verkottaminen teollisuuden ja ympäristöalan suuntaan
  3. Toimialan sisäinen verkottaminen
  4. Avoimien sisältöjen kartoittaminen ja pilotointi
  5. Ekosysteemiset liiketoimintamallit ja paketointi
  6. Arvoverkoston kartoitus
  7. Toimialan konsolidoitumisen ennakointi
  8. Sosiaalisen median käyttöönotto organisaatioiden sisällä
  9. Prototyypit ja käyttäjälähtöinen suunnittelu
  10. Oppilaat ja opettajat tasa-arvoisina oppijoina
  11. Osaamisen johtaminen ja verkostojen osaamisen tunnistaminen

Toimenpide-ehdotusten kohdalla itseäni jäi mietityttämään, kuinka paljon voidaan saada irti 150 yrityksestä, joissa työskentelee 1800 ihmistä. Totuushan on, että tyhjästä on vaikea nyhjäistä. Siksi näen suurempana haasteena ylipäätään yrittäjyyden edistämisen ja vieläpä innovaatiivisen sellaisen.

Raportissa huomioidaan myös muutosten läpiviemiseen liittyvät ongelmat, joihin tämä referaatti on hyvä lopettaa:

On helppo hankkia uutukaista teknologiaa, mutta vaikeaa muuttaa toimintatapoja ja toimintajärjestelmiä. Havainnoimalla ympäristössä, yhteisöissä ja ihmisissä tapahtuneita muutoksia, pitäisi tehdä johtopäätöksiä, jotka näkyvät myös opettamisen ja kouluttamisen ytimessä. Energiaa on käytetty enemmän strategiapapereitten laatimiseen kuin itse käytännön toimintaan.

P.S. Lukekaa tosiaan itse lisää, tässä oli vain pintaraapaisu.

P.P.S. Kiitos sille, joka lähetti minulle myös painetun version raportista. Tuli pyytämättä ja yllättäen. 🙂



One Response to “E-oppimisen uusia liiketoimintamalleja (ELMA) -raportin referointia”

  1. Harto, kiitokset palautteesta.

    ELMA -tekstin laajuus saattaa viitata siihen, että alalla on vielä paljon tehtävää =)


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: