Uudissanoja sosiaalisesta mediasta

24Mar09

Sosiaalisessa mediassa syntyy jatkuvasti uudissanoja – siis sanoja, jotka syntyvät ikään kuin itsestään tai ovat tietoisesti luotuja ja sittemmin vakiintuneita.

Tunnetuin uusista sanoista on tietenkin sosiaalinen media. EI sosiaaliset mediat monikossa, kuten joskus virheellisesti näkee, sillä media itsessään on monikko.

Sosiaalista mediaa on määritelty jos jollakin tavalla ja viimeksi sanasta syntyi pitkä keskustelu, kun Kielikello suositteli sen sijasta käytettäväksi käsitettä yhteisöllinen media. Kielikello oli artikkeleineen pahasti myöhässä: sosiaalinen media on käsitteenä vakiintunut jo pari vuotta sitten ja määrittelystäkin on päästy jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. Nyt ollaan pikemminkin siinä vaiheessa, että sosiaalinen media on lyhentymässä muotoon some, ja somettuminen on siihen liittyvä verbi.

Haluaisiko arvoisa Kielikello keksiä uuden sanan vaikkapa sanan sähköposti tilalle – sikäli kun ovat vielä törmännet sellaiseen kummallisuuteen? 😉

Mainitseepa Kielikello myös Facebookin suomennoksena käytetyn Naamakirjan. Mistä lähtien yritysten nimiä on suomennettu isolla alkukirjaimella?

Muita sosiaaliseen mediaan liittyviä uudissanoja ovat esim. blogi, wiki, mikroblogi ja yhteisöpalvelu. Nämä ovat onneksi aika ongelmattomia.

Sen sijaan käsite sosiaalinen verkosto aiheuttaa välillä ongelmia. Kysehän on ihmisten muodostamasta verkostosta, mutta jotkut sosiaalisen median palvelut (esim. Ning) käyttävät sitä yhteisöpalvelun merkityksessä. Tämä johtunee englanninkielisestä sanasta social networking site, joka pitäisi tietysti suomentaa sosiaalinen verkostopalvelu.

Sosiaalisten verkostojen yhteydessä on muuten käytetty myös sanaa parvi. Varsinkin itseorganisoituvat parvet kuulostavat todella hienoilta, mutta minulle on ikävä kyllä jäänyt epäselväksi niiden ero sosiaalisessa verkostossa syntyvistä ryhmistä. Pahemmaksi sekoitukseksi (?) puhutaan myös verkkoyhteisöistä, joita olen pureskellut aiemmin itsekin.

Tänä syksynä olen yhä useammin törmännyt sanaan webinaari, joka tarkoittaa webissä tapahtuvaa seminaaria tai vastaavaa. Sitä kyllä mielestäni käytetään webinaarien järjestäjien taholta laajemmin kuin mitä voi olettaa yleisön vielä ymmärtävän. Onneksi asiayhteys monesti kertoo sanan merkityksen.

Pitkän listan muita uudissanoja tarjoilee Yksityinen kielitoimisto.

Uudissanoja voi lanseerata itse!

Olen todistanut vierestä muutaman uudissanan lanseerausta. Crowdsourcing lienee monille hepreaa, samoin sen suomennokset joukouttaminen ja talkoistaminen. Onneksi Tuija Aalto keksi sille syyskuussa selkokielisemmän vaihtoehdon: verkostohaastattelu. Kyse on siitä, että käytetään netissä olevia sosiaalisia verkostoja resursseina ja tiedonlähteinä (katso esimerkki).

Nyt kysymys tietenkin kuuluu, mikä ero on keksiä uusi suomennos crowdsourcingille kuin sosiaaliselle medialle? Se, että laajasti vakiintuneelle käsitteelle sellaisen keksiminen on typeryyttä mutta leviämättömälle vähintään hyvä yritys.

Viimeksi uuden sanan lanseerasi Eero Leppänen. Tällä kertaa sana oli tweetmobbing. Se tarkoittaa puhujan kritisoimista/haukkumista Twitterissä esimerkiksi seminaariesityksen aikana. Tweetmobbing soveltunee kyllä tweettaajien käyttöön (monet suomalaiset tweettaavat englanniksi), mutta tuskin tulee yleistymään sen enempää. Suomenkieleen leviäminen edellyttäisi paremmin suuhun sopivaa muotoa kuten moppaus, raakkuminen (vastakohtana livertämiselle) tai nettimuilutus.

Kaikkia sanoja ei onneksi tarvita

Uudelle asialle syntyy helposti monta nimeä. Onneksi vain osa uusista sanoista jää pysyvästi kieleen. Toki kaikki sanat ovat kielen rikkautta, mutta toisinaan hankalia. Varsinkin sosiaalisen median kohdalla törmää jatkuvasti uudenlaisiin väännöksiin ja yhdistelmiin. Osalla niistä on aito ja syvällinen merkitys joillekin – ja heille ne ovat vakava asia.  😉

Joukkoon mahtuu aina myös sanoja, jotka eivät tarkoita mitään (tai hyvin vähän), mutta kuulostavat (ainakin käyttäjästään) todella älykkäiltä. On ikivanha temppu päteä vaikeilla sanoilla, joita ns. sivistymättömät moukat eivät ymmärrä. Kuitenkin selkeästi sanottu on aina myös selkeästi ajateltu, ja vaikeasti sanottu on epäselvästi ajateltu – tai jäänyt täysin ymmärtämättä.

Advertisements


3 Responses to “Uudissanoja sosiaalisesta mediasta”

  1. 1 diamondie

    Tykkään sanasta nettimuljutus (eikö ”nettimuilutus” olisi vieläkin parempi)? Siitä tulee verkkoummikollekin heti selväksi, mistä on kyse. ”Verkostohaastattelua” en kyllä osaisi mitenkään yhdistää crowdsourcingiin. Minusta se kuulostaa liikaa haastattelulta, eli siis yksi ihminen kyselee useampia kysymyksiä samalta tyypiltä.

    ”Webinaaria” inhoan, mutta se on ihan henkilökohtainen inhokki. Kyllä siitä tulee heti selväksi mistä on kyse, kuulostaa vaan niin nuijalta.

  2. 2 Harto

    @diamondie: Kiitos kommentista. Muilutus on tosiaan yleisemmin käytössä kuin muljutus, joten muutin tekstiin ”nettimuilutus”.

    Kieltämättä verkostohaastattelusta tulee mieleen toimittaja-tyyppinen tiedonhankinta verkostoista. Crowdsourcing on toki paljon muutakin.

  3. 3 jylipiha

    Varmaan käännökset ovat hyviäkin, mutta mielestäni seuraava tuntuu kyllä aika hullulta: ”Yhteisöpalveluiden englanninkielisistä erisnimistä käytetään myös suomenkielisiä vastineita: Facebook on Naamakirja, ja mikroblogi Twitterille on ehdotettu vastinetta Sirkutin. Twitterin käyttäjät eivät vain tweettaa tai twittaa (engl. to tweet), vaan he sirkuttavat, livertävät tai visertävät eli kirjoittavat lyhyitä viestejä siitä, mitä he ajattelevat tai tekevät juuri nyt.” eli näin siis kielikello.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: