Liiketoiminnan ja tuotteistamisen peruskäsitteet sosiaalisessa mediassa

16syys09

Pidin tänään esityksen Rovaniemen AMK:lla sosiaalisen median käytöstä yrityksissä. Kyseessä oli Mopaali– ja eLVa-hankkeiden aamiaisseminaari ”Brändistä kaveri 2?”. Tilaisuuden muita puhujia olivat Ari Alm (KTAMK), Anthony Okuogume (KTAMK) ja Eero Leppänen (Rautasilta).

Avaa esitys SlideSharessa

P.S. En pelkästään puhu näistä asioista. Katso Innowisen sosiaalisen median palvelut ja Twitter-tili.

Advertisements


4 Responses to “Liiketoiminnan ja tuotteistamisen peruskäsitteet sosiaalisessa mediassa”

  1. Asialliset kalvot aiheesta! Ongelmaksi organisaatioissa tuskin muodostuu luvan antaminen osallistumiseen, vaan jengin kannustaminen osallistumiseen ja varsinkin aidosti. Facebookia pitää kiittää siitä, että se on opettanut isolle osalle monen organisaation työntekijöistä verkkovuorovaikutuksen perusteita 😀

  2. 2 Harto

    Kiitos. Ei tosiaan ihan ongelmaton aihe. Osallistumiseen luvan antamisesta keskusteltiin paikankin päällä. Jotkut olivat huolissaan siitä, että osaavatko kaikki työntekijät osallistua sosiaaliseen mediaan ”oikein” vai pitäisikö se määrätä jollekin työtehtäväksi. Toteutustavat riippuvat tietysti paljon yrityksen koosta ja resursseista. Toisalta jokainen työntekijä edustaa yritystä, halusipa sitä tai ei.

    Myös yrityksen sisäiset keskusteluympäristöt olivat esillä. Isossa organisaatiossa voi olla iso kynnys sallia vapaa keskustelu. Kritiikkiä pelätään ja joskus syystäkin. Toisaalta tällaisella organisaatiolla on varmasti muitakin ongelmia kuin sosiaalisen median käyttö – vaikka se toki voi olla osa ratkaisua.

  3. Vaikka meillä Nokialla julkaistiin ensimmäinen versio sosiaalisen mediaan liittyvistä osallistumisen ohjeistuksista vuonna 2005 (by allekirjoittanut ;D ), joudun aina sillpon tällöin kertaamaan kollegoille, että blogipostauksiin kommentoiminen on ihan ok ja anonymiteetti ei.

    Työntekijöiden henk.koht. osallistuminen toimii ohjeistusten ja rohkaisemisen avulle yleensä hyvin, mutta haasteita tuovat isoissa organisaatioissa myös ns. brändätyt presenssit l. viralliset profiilit eri verkostopalveluissa. Isojen organisaatioiden verkkopresenssin johdonmukaisuuden hallitseminen on haastavaa, kun profiileja on vaivatonta luoda ilman sen enempää mietintää.

    Itse olen yleensä sanonut, että jos viestintäilmapiirissa tai organisaatiokulttuurissa on paljon kehitettävää, se kannattaa korjata ennen sosiaalisten työkalujen käyttöönottoa organisaation sisällä.

  4. 4 Harto

    Hyviä esimerkkejä.

    On varmasti hyvä ohje hoitaa ensin ongelmat kuntoon kuin yrittää muuttaa koko kulttuuria 180 astetta kerralla. Muutoinkin kannattaa mieluummin aloittaa yksinkertaisesti kuin haukata liian isoa palaa kerralla.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: