Twitter on julkishenkilökohtainen

26May09

Twitter birdTwitter on outo lintu. Sitä on vaikea saada kiinni, saatika ymmärtää. Twitterin oudoin piirre on julkishenkilökohtaisuus. Se ei ole kumpaakaan ja samalla molempia. Selitän tarkemmin.

Kaikki huutavat samaan metsään ja kuuntelevat, mitä eräät muut huutavat. Toisinaan kuuluu uusi ääni ja joku huutaa seuraavansa sinua. Huudat takaisin, että niin minäkin sinua. Kakofonia sen kuin pahenee, mutta sinä vain yrität huutaa entistä kovemmin. Jokaiselle.

Twitter on julkinen. Omat viestisi saat kyllä piiloon tuntemattomilta, mutta sitä et, ketä seuraat ja kuka seuraa sinua. Se on fiksua, koska seuraaminen on Twitterin ydin. Joko seuraat muita ja verkostoidut tai jäät ulkopuoliseksi.

Gemilon blogissa kirjoitettiin seuraamisen koukusta:

”Fiksuimmat ovat hoksanneet saman kuin Twitterin tosikäyttäjät: Seuraaminen kannattaa. Seuraajien listassa näkyminen on ilmainen linkki omaan Twitteriin sen lisäksi, että seuratuista sisällöistä voi olla iloa.”

Eli seuraamalla muita saat itse näkyvyyttä. Lisäksi saat uusia seuraajia, sillä kuten esim. Jaikussa ja Qaikussa, Twitterissäkin monelle on muodostunut normiksi se, että ”seurataan takaisin”. Jokainen seuraaaminen suuntaan tai toiseen on myös risteys sosiaalisessa verkostossa, jonka kautta toiset käyttäjät voivat löytää sinut. Tai sinä heidät. Muutaman alkukontaktin kautta voit löytää kymmeniä ja satoja kiinnostavia ihmisiä.

Twitter on henkilökohtainen. Kun ryhdyt toisen käyttäjän seuraajaksi, lähetät hänelle ikään kuin persoonallisen viestin: olet hänestä kiinnostunut ja haluat verkostoitua. Oletusasetuksilla käyttäjälle lähtee myös sähköposti-ilmoitus seuraamisesta, mikä lisää henkilökohtaisuutta. Lisäksi Twitterissä voi lähettää yksityisviestejä omille kontakteilleen, mikä mahdollistaa kahdenkeskiset keskustelut muutoin julkisessa ympäristössä.

Twitter tarjoaa myös uuden kanavan mainostamiselle. Useimmat mainostavat vain itseään, mutta mukana on jo suomalaisiakin tahoja laidasta laitaan. Mainostaminen tapahtuu seuraamalla muita ja kirjoittamalla viestejä mainostettavasta aiheesta. Seuraamisella saavutat toiset käyttäjät henkilökohtaisella tasolla ja he voivat saman tien alkaa seuraamaan sinua. Tai jos juttusi eivät kiinnosta, he voivat torjua sinut. Jos joku ei halua ”seurausspämmiä”, hän voi suojata profiilinsa, jolloin seuraaminen vaatii hänen hyväksyntänsä. Se on kuin virtuaalinen ”ei mainoksia eikä kaupustelijoita” -kyltti. Yksinkertaiset ja toimivat pelisäännöt.

Lopuksi tilannetietoa Twitterin käytöstä Suomessa: Ilta-Sanomien kyselyn mukaan Twitter on tuttu 12%:lle vastaajista. Yllättävän vähän, kun ottaa huomioon, kuinka paljon Twitteristä on kerrottu jo valtavirrankin medioissa.



2 Responses to “Twitter on julkishenkilökohtainen”

  1. Ehkä viestien lyhyyden vuoksi alitajuisesti samaistamme Twitterin meseen tai tekstareihin, ja odotamme Twitterin jotenkin toimivan suunnatusti kuten ne. Tavallaan tämä on erikoista, sillä Twitterin lailla yksilöimättömälle yleisöllehän kirjoitamme blogeissakin. Blogikommentit taas ovat tavallaan käyttäjälle suunnatuja julkisia viestejä. Twitteriä ei kutsuta mikrobloggaamiseksi syyttä.

    Kiinnostava kasoisluonne Twitterillä on siinä, miten se pinnalta on sosiaalinen verkostoviestintäpalvelu, mutta on samalla muodostumassa tekniseski alustaksi myös ohjelmallisesti tuotetun (ja luetun) mikrodatan välittämiseen.

    Tuo 12% ei itse asiassa kuulosta minusta kovinkaan pieneltä luvulta. Palvelusta vain satunnaisesti kuulleet tuskin ilmoittavat tuntevansa sen. Samoin meille näkökulmamme vuoksi Twitteriuutisointi kilauttaa kelloja toisin kuin aiheesta vähemmän kiiinnostuneille.

  2. 2 Harto

    Jere: Olen miettinyt juuri tuota, että mistä jokaiselle palvelulle syntyy oma luonteensa. Esim. MySpacen ja LinkedInin kohdalla ”tyylivaikuttimet” ovat näkyvissä, mutta Twitterille ei. Tämä havainnollistaa, mitä tarkoitan: http://www.flickr.com/photos/cambodia4kidsorg/3050837864/in/set-72157602972729222/

    Tuosta 12%:sta vielä. Varmasti huomattavasti useampi ilmoittaa ”tuntevansa” palvelun kuin itse käyttää sitä. Olet oikeassa, että ”tunteminen” on enemmän kuin esim. ”olen kuullut tai lukenut siitä”, mutta silti oletin suurempaa lukua.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: