Keskustelua verkossa, mutta miten?

09Hel09

Keskustelua verkossa, mutta miten?On helpompaa perustaa keskustelualue nettiin kuin saada sinne aktiivista keskustelua. Esimerkiksi Sometussa ylittyi juuri 800 jäsenen raja, mutta yli 20 viestin keskustelut ovat sivustolla laskettavissa yhden – korkeintaan kahden käden sormilla. Keskustelu on käyttäjämäärään nähden vähäistä. Niin sanotun 80-19-1-säännön mukaisesti aktiivisia keskustelijoita on vain pieni joukko.

Samaan ongelmaan törmätään usein verkkokursseilla. Niillä ongelma on vakavampi – etenkin jos tavoitteena on yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentaminen, joissa keskustelulla on merkittävä tehtävä. Tätä teemaa käsiteltiin esimerkiksi DevelOPE:n tammikuun seminaarissa.

Verkkokeskustelun vähäisyys voi johtua mm. seuraavista syistä:

  • Osallistujilla ei ole ollut riittävästi aikaa tutustua toisiinsa ennen varsinaista työskentelyä (social grounding). Tästä seuraa helposti useita ongelmia: ryhmällä ei ole sosiaalista painetta osallistua keskusteluun, toisten mielipiteitä ei uskalleta haastaa, mahdollisia konflikteja ei uskalleta ratkaista, ymmärretään toisten ilmaisutapoja väärin, roolit ovat epäselviä jne.
  • Osallistujilla ei ole yhteistä tavoitetta. Tällöin keskustelu on tarkoituksetonta ja hapuilevaa – kunnes ”yhteinen juttu” löydetään, jos löydetään.
  • Tehtävänanto ja/tai aikataulu on liian vapaa.
  • Keskustelua ei ohjata riittävästi. Mahdollisiin ongelmatilanteisiin ei puututa.
  • Verkkokeskustelu on osallistujille uusi työtapa, eikä siitä ole saatu riittävästi tietoa etukäteen. On hyvä antaa selkeät ohjeet, miten keskustellaan, esim. kysyminen, argumentointi, mielipiteiden haastaminen jne.
  • Käytetty keskustelutoiminto sopii huonosti työskentelyn tavoitteisiin.
  • Verkkotyöskentelyn kuormittavuus on kokonaisuutena liian suuri. Voimia ei riitä keskusteluun.

Syyt voivat johtaa siihen, että keskusteluun tai muuhunkaan työskentelyyn ei sitouduta. Usein se ilmaistaan sanoilla ”motivaatio ei riittänyt”, vaikka kyse olisi selkeistä virheistä työskentelyn toteuttamisessa. Työskentelyn suunnittelussa pitäisi siis ottaa huomioon monta asiaa – eikä yllä oleva ole edes mikään kattava lista. Työskentelyyn sitoutuminen riippuu toki yksilötasolla monesta muustakin asiasta, kuten itsesäätelytaidoista ja hallintastrategioista (katso esim. Tiina Luokkasen esitys aiheesta).

Keskustelua tarpeiden mukaan

On syytä pohtia, minkälainen keskustelualusta on työskentelyn tarpeisiin sopiva. Erilaisia vaihtoehtoja on lukemattomasti, mutta tässä eräs ryhmittely:

  1. Kommentit
    Ehkäpä yksinkertaisin verkkokeskustelun muoto. Kommentteja voi olla esimerkiksi blogissa, wikissä, YouTubessa, Flickrissä sekä Ningin ja Facebookin seinissä. Näissä keskustelu liittyy yleensä johonkin sisältöön tai virikkeeseen.
  2. Mikroblogit
    Keskustelujen muoto ei välttämättä poikkea paljonkaan kommenttipalstoista. Keskustelut muodostuvat aloitusviesteistä ja niihin liittyvistä kommenteista. Aloitusviestit voivat liityä johonkin kanavaan tai ryhmään. Lisäksi on mahdollista verkottua toisten käyttäjien kanssa. Esimerkiksi sopivat Jaiku, Edmodo, Twitter ja FriendFeed. Nämä sopivat erityisen hyvin ns. kevyeen ja nopeaan keskusteluun kuten ideointiin ja crowdsourcingiin.
  3. Keskustelufoorumit
    Perinteiset foorumit ja keskustelualueet, joissa voi olla useita aihealueita ja niissä useita viestiketjuja. Esimerkiksi phpBB sekä wikien, Moodlen ja Ningin foorumit jne. Varsinaiset keskustelut muodostuvat joko perättäisistä tai hierarkkisesti järjestetyistä viesteistä. Koska viestejä on paljon (toivottavasti!), niin oleellista on, että käyttäjät löytävät helposti tuoreimmat viestit sekä viestiketjut, joihin ovat aiemmin vastanneet. Myös hakutoiminto on tarpeellinen. Keskustelufoorumit sopivat parhaiten isojen ryhmien pitkäkestoiseen keskusteluun.
  4. Reaaliaikaiset keskustelut
    Esimerkiksi web-chatit (esim. Googlen ja Facebookin chatit), IRC, Messenger ja Skype. Reaaliaikaisessa keskustelussa on heikkoutensa ja vahvuutensa. Kiireiset asiat hoituvat nopeasti ja kätevästi. Chatit ja pikaviestimet eivät kuitenkaan sovi kovin hyvin isojen ryhmien keskustelualustaksi, sillä usean osallistujan tekstipohjaisen keskustelun seuraaminen on hankalaa. Keskusteluihin palaaminen myöhemmin voi olla vaikeaa. Ehkä paras näistä on Skype, jossa voi muodostaa usean osallistujan keskustelun, joka tallentuu ikään kuin pysyväksi keskustelukanavaksi. Koska viestit tallentuvat, kaikkien keskustelijoiden ei tarvitse olla joka kerta samaan aikaan läsnä.

Edes oikein valittu väline ei takaa aktiivista ja hedelmällistä keskustelua. Jos keskustelualusta on osallistujille uusi, sen käyttö vaatii opettelua ja vapaamuotoista harjoittelua ennen kuin aloitetaan varsinainen työskentely. Ja sen jälkeen on vastassa edellä luettelemani haasteet.

Summa summarum: onnistuneeseen verkkokeskusteluun vaaditaan sekä toimivat työtavat että tarpeisiin sopiva väline.

Mainokset


9 Responses to “Keskustelua verkossa, mutta miten?”

  1. 1 erkka

    Montako Sometu-nimen alla tai rinnalla kulkevaa kanavaa/sivustoa/wikiä/jne. on?

    Sometulla on Ning/wiki/jaiku-kanava/FB-ryhmä jne. Sitten on näitä auttavia käsiä, vinkkiverkkoja, työkaluseuloja ja ryhmäblogeja, jotka minun silmissäni tekevät kaikki samaa ja aktiivit ovat samoja, mutta pirstaleisuus hämää ja häiritsee.

  2. 2 Harto

    Erkka: onhan niitä. Käyttäjämäärältään Sometun Ning-sivusto on kuitenkin selkeästi se pääpaikka. Ei kuitenkaan takerruta Sometuun, koska käytin sitä vain esimerkkinä, miten vaikeaa netissä on saada vilkasta keskustelua aikaiseksi. Edes suuri käyttäjämäärä ei takaa sitä. Oikeastaan kaikki kiteytyy 80-19-1-säännössä.

    Oppimistutkijan näkökulmasta olisi parempi saada edes muutamia todella pitkiä viestiketjuja kuin kymmeniä lyhyitä viestiketjuja. Mielenkiintoinen tutkimuskohde. 🙂

  3. 3 erkka

    Jes. Toimintapaikkojen pirstaleisuus olikin lähinnä lisäyksenä luetteloosi.

    Palaverien välissä nopeana vinkkinä heitän Nielsenin runsaasti siteerattu (90-9-1) kirjoitus: http://www.useit.com/alertbox/participation_inequality.html Siinä pohditaan myös joitain motivointimalleja.

  4. 4 Harto

    Kiitos linkistä. Nielsenillä on siis tyylilleen uskollisesti vielä 10% pessimistisempi näkemys. 🙂 Hän mainitsee myös sen, minkä meinasin itsekin kirjoittaa: foorumien ylläpitäjien ei tämän vuoksi pidä menettää yöuniaan. Hiukan parempaan tulokseen kuin 90-9-1 tai 80-19-1 on kuitenkin mahdollisuuksia.

  5. 5 erkka

    Jep. Mahdollisuuksia parantamiseen on.

    Muutoinhan nuo on lähinnä rautalankoja, joilla havainnollistetaan perusjakoa. 80-19-1 ja 99-0,9-0,1 kertovat kaikki suunnilleen samaa. Olipa porukkaa paljon tai vähän, niin suhteellinen aktiivijoukko on pieni. Mutta jos sen 0,1:nkin panoksen saa tuplattua, niin se näkyy.

  6. 6 Anne R.

    Suomen kieli rajaa toimeliaisuutta verkossa. Verrattuna suuriin kielialueisiin tietyn aihepiirin, kuten opetus/ohjaus/oppiminen ympärillä on kohtuullisen vähän erilaista toimintaa.

    Jos Erkka sinulla on ehdotus tai toive kaiken kokoamisesta yhteen, niin kuvaile lisää.

    Ei tuo aktiivien määrä ole mitenkään sidottu webiin, sama pätee myös irl ja sitä paitsi 90-9-1 on lähinnä se, joka pätee.

  7. 7 Harto

    Kysymyshän esitetään yleensä niin, että miten saadaan se yksi prosentti mukaan palveluun? Kun pieni aktiivien joukko tuottaa sisältöä, voidaan olettaa että muita osallistujia ja lukijoita tulee kyllä perässä. Jos Sometua ajatellaan, niin näinhän on käynyt (jäsenmäärän kasvu).

    Opetuksen ja oppimisen näkökulmasta nämä XX-XX-1-säännöt eivät kuitenkaan ole kylliksi. Yhteisöllisen oppimisen teoriaan kuuluu olennaisesti se, että laadukas oppiminen ja tiedonrakentaminen tapahtuu keskustelussa – ja nimenomaan osallistumalla siihen itse. Tällöin kyse on toki hieman erilaisesta tilanteesta kuin avoimessa nettifoorumissa, jossa osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

  8. 8 erkka

    Anne: Minä olen sen verran ulkopuolinen, että minun näkökulmani on hieman vinoutunut tarpeiden suhteen.

    Kokoamisajatusta voisi selkeyttää kaikkien Sometu-sivujen ruutukaappauksellinen luettelo mitä sisältöä/mitä tänne syndikoituu / mitä täältä syndikoituu /miksi tämä on olemassa/tämä poikkeaa tuosta toisesta näin/kuka tätä tekee/kenelle tämä on tarkoitettu / kuka tätä lukee / mitä kaikkea osallistuminen vaatii/miten voi osallistua-kuvauksin.

  9. Anne, onko jossain näyttöä siitä, että tuo 90-9-1 power rule toimii myös IRL-tilanteissa? Itse olen ymmärtänyt, että se pätee avoimissa verkkoympäristöissä oikeastaan aina, mutta IRLiin en ole sitä itse vielä yleistänyt.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: