Kävijäseurantaa jos jonkinlaista

17Hei08

Www-sivustojen kävijäseuranta on nykyään suosittua kansanhupia. Parhaimmillaan myös hyödyllistä. Kun kymmenen vuotta sitten kotisivulla komeili yksinkertainen kävijälaskuri (joka itse asiassa laski sivulatauksia), voi nykyään sivustolla olla useita seurantaohjelmia, jotka selvittävät jopa kymmeniä eri tietoja vierailijoista. Vaihtoehtoja on tarjolla runsaasti.

Kävijäseurantaohjelmat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään:

  1. Internet-palvelimelle asennettaviin ja
  2. www-sivuston lähdekoodeihin asennettaviin ulkoisiin kävijäseurantapalveluihin.

Internet-palvelimelle asennettavien ohjelmien etuna on, että niiden kokoamat tilastot ovat ainakin periaatteessa täydellisiä, koska tieto ei pääse ”hukkumaan matkalla”. Ulkoiset seurantapalvelut ovat kuitenkin suuremmassa suosiossa, koska niiden käyttöönotto edellyttää vain lyhyen koodinpätkän lisäämistä sivuston (X)HTML-lähdekoodeihin, eikä ohjelmia tarvitse asentaa palvelimelle. Tosin useimmissa hosting-palveluissa tulee nykyään mukana yksi tai useampi kävijäseurantapalvelu valmiiksi asennettuna.

Mitä tietoa kävijäseurantaohjelmista voi saada?

Www-palvelimella pyörivät statistiikkaohjelmat perustuvat palvelimen lokitiedostojen analysointiin. Lisää tietoja ohjelmat keräävät esim. CGI-skriptin avulla käyttäjän www-selaimelta. Ulkoiset seurantapalvelut voivat käyttää apunaan myös esim. JavaScriptiä.

Lokitiedostoista käy ilmi:

  • Vierailijan koneen IP-osoite
  • Ladatut tiedostot (www-sivut ja muut)
  • Latausten ajankohdat
  • Ladattujen tiedostojen käyttämä siirtokaista
  • HTTP-pyynnön tyyppi: get tai post
  • Virhe-/suorituskoodi

Edellisistä voidaan laskea ja kohtuullisen varmasti päätellä:

  • IP-osoitteen ilmaiseman koneen maantieteellinen sijainti (maa ja kaupunki, voidaan näyttää kartalla)
  • IP-osoitteeseen liittyvä koneen nimi (hostname, tästä voi ilmetä myös esim. yrityksen nimi)
  • Ladattujen sivujen määrä ja sivujen latauskerrat (suositut sivut)
  • Uniikkien kävijöiden määrä
  • Kävijöiden lataamat sivut, tulo- ja poistumissivut
  • Kävijöiden eri sivuilla ja koko sivustolla viettämä aika
  • Välitön poistumisprosentti
  • Virheelliset osoitteet (esim. linkki poistetulle sivulle)

Lisäksi lokitiedot voivat kertoa:

  • Referer -tiedon, joka kertoo, mistä osoitteesta kävijä tuli. Tästä voidaan selvittää esim.:
    • Sivustolle linkittävät muut sivustot
    • Käytetyt hakupalvelut ja hakusanat, joilla sivustolle on tultu (parsitaan osoitteesta)
    • Suorat vierailijat (ts. ei referer -tietoa)
    • Varmempaa tietoa kävijän liikkumisesta sivustolla
  • User Agent -tiedon, joka kertoo kävijän selaimen nimen ja version sekä mahdollisesti käyttöjärjestelmän. Selain voi kuitenkin kutsua itseään miksi huvittaa. Käytännössä tästä saadaan kuitenkin melko varmaa tietoa vierailijoiden selainjakaumasta.

Kävijän www-selaimesta käy ilmi:

  • Edellä mainitut referer ja user agent -tiedot
  • Näytön resoluutio ja värimäärä
  • Käytössä oleva käyttöjärjestelmä
  • JavaScriptin päällä olo
  • Muita tietoja riippuen selaimesta ja JavaScriptin päällä olosta

Selain voi myös asettaa vierailijan koneelle evästeen (jos sallittua), jonka avulla voidaan selvittää:

  • Vierailukerrat ko. sivustolla
  • Edellisten vierailujen ajankohdat
  • Vierailun tarkka kesto (yhteensä ja per sivu)
  • Usein vierailleiden kävijöiden määrät ja osuudet

Joissakin kävijäseurantapalveluissa on myös mahdollista:

  • Omien/tiettyjen IP-osoitteiden sulkeminen pois tilastoinnista.
  • Yksittäisten käyttäjien reitit sivustolla.
  • Reaaliaikainen kävijäseuranta (voi olla addiktoivaa).
  • Tilastot sähköpostiin tai RSS-syötteenä
  • Mahdollisuus määritellä tavoitteita (www-osoitteita) ja niiden laskennallisia arvoja. Tavoitteena voi olla esim. yhteydenottolomakkeen käyttö tai verkkokaupassa tehty tilaus. Tällöin voidaan laskea, kuinka monta prosenttia kävijöistä saavutti tavoitteen. (Google Analytics)
  • Mahdollisuus tallentaa IP-osoitteille nimiä. Esimerkiksi yhteydenottolomake voi ilmoittaa IP-osoitteen, jonka jälkeen voidaan ko. IP-osoitteelle tallentaa käyttäjän nimi. (StatCounter)
  • Linkkien klikkausmäärät ja %-osuudet jokaiselle sivulle (Google Analytics). Havainnollistaa hyvin, mitkä linkit ”toimivat” ja mitkä eivät.

Onko tieto luotettavaa? / Miten estän tietojeni saamisen?

Luotettavinta ja täydellisintä tietoa saadaan lokitiedostojen analyysiin perustuvasta kävijäseurantaohjelmasta. Sieltä saadaankin tärkeimmät raakatiedot. Ulkoisten kävijäseurantapalvelujen tilastot eivät ole täydellisiä, mutta ne tarjoavat usein enemmän ominaisuuksia ja silkkaa lisätietoa. Tämän vuoksi voikin suositella sekä palvelimelle asennetun että ulkoisen kävijäseurantapalvelun käyttöä samaan aikaan.

Vaikka palvelimen lokitiedot ovatkin lahjomattomia, niiden tulkinnassa on oltava varovainen. Erityisen virhealtista on tulkita IP-osoitteesta saatavia tietoja. Se voi kertoa esim. Internet-palveluntarjoajan antaman dynaamisen tai staattisen IP-osoitteen, kirjaston tai koulun yhteiskäytössä olevan tietokoneen IP-osoitteen tai organisaation sisäverkon ulospäin näkyvän (palomuurin) IP-osoitteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kävijäseurantapalvelun ilmoittama vierailijan maa ja kaupunki voivat olla täysin erit kuin missä ko. henkilö todellisuudessa on.

Sama ongelma koskee web-välimuistipalvelimia (webproxyja) ja anonymiteettiohjelmia, jotka muuntavat käyttäjän IP-osoitteen toiseksi kuin mikä se todellisuudessa on. Ohjelmat voivat peittää muitakin tietoja.

Käyttäjä voi myös estää selaintaan lähettämästä tietoja seurantapalvelulle. Itse olen kieltänyt selaintani (Firefox 3) lähettämästä referer-tietoja. Aina löytyy myös muutamia, jotka estävät JavaScriptin käytön. Tällöin jos kävijäseurantapalvelu on tehty JavaScriptillä, se ei toimi. Tosin harva palvelu perustuu pelkästään siihen.

Edelleen käyttäjät voivat kokonaan estää tiedostojen lataamisen tietyistä www-osoitteista (esim. HOSTS-tiedostolla) kuten seurantapalveluista. Ulkoisen kävijäseurantapalvelun rampauttamiseen riittää sekin, että sallii selaimen ladata tietoa vain samalta palvelimelta, jossa varsinainen sivu on. Myös jotkut mainostenesto-ohjelmat (ad block) voivat estää ulkoisen seurantapalvelun toimimisen.

Lisäksi kävijäseurantapalvelut ovat vain ohjelmia ja niitä pyörittävät laitteet vain rikkoutuvia koneita. Ohjelmat ja laitteet voivat toimia joko virheellisesti tai lakata hetkeksi tai kokonaan toimimasta. Esimerkiksi Google Analytics kadotti käyttäjien tietoja useiden päivien ajalta toukokuun alussa.

Kannattaako siitä maksaa?

Kävijäseurantapalveluista EI kannata maksaa! Koska parhaat kävijäseurantapalvelut ovat saatavissa ilmaiseksi (kts. linkit alta). Useita kotimaisia palveluita markkinoidaan aktiivisesti, mutta ei ole järkevää maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa palveluista, jotka ovat ilmaispalveluita huonompia. Siitä toki kannattaa maksaa, että joku ammattilainen hoitaa ohjelman käyttöönoton ja kertoo, miten tilastoja voi hyödyntää www-sivuston kehittämisessä.

Linkkejä

Internet-palvelimelle asennettavia kävijäseurantaohjelmia:

Www-sivuston lähdekoodeihin asennettavia kävijäseurantaohjelmia:

Muuta aiheeseen liittyvää:

Mainokset


9 Responses to “Kävijäseurantaa jos jonkinlaista”

  1. 1 PerttuT

    Ehkä teoriassa tuo yhdistelmä on se paras mahdollinen, mutta käytännössä kummassakin on puolensa ja itse ainakin olen kovin kriittinen palvelinpohjaisten ratkaisujen kehumisia kohtaan. Toki palvelinloki kertoo lahjomattomasti kaikki pyynnöt, kun taas javascript-tagiratkaisu on kovin riippuvainen siitä miten hyvin se on viritetty mittaamaan kaikkea olennaista. Mutta siihen se sitten jääkin.

    Esim. proxyt ja selaimen välimuistit tekevät palvelinlokista paljon epäluotettavamman joissain tilanteissa kun taas javascript-tagipohjaisuus voi olla paljon lähempänä ”todellista surffailua” koska se nauhoittaa back-nappulan painalluksetkin ja tagien avulla voidaan mitata muutakin. Tagipohjaisuudella päästään lähemmäksi todellisten käyttötilanteiden mittaamista. Palvelinlogit ovat kuitenkin vain raakadataa. Esimerkiksi vaikkapa videotiedoston latauksessa palvelinlogi nauhoittaa vain pyynnön kun taas tagipohjainen ratkaisu voidaan laittaa lähettämään viesti vaikkapa videon katselun alussa ja lopussa jolloin saadaan todellisia käyttöön liittyviä lukuja.

    Siitä lähtien kun Google Analytics julkaistiin niin olen myös itse ollut vakaasti sitä mieltä, että mittausratkaisusta ei kannata maksaa. Nykyisin olen eri mieltä. Mittausratkaisusta kannattaa ja suorastaan pitää maksaa. Joskus se kustannus maksetaan konsulttipalveluna, joskus kuukausimaksuna. Loppujen lopuksi ihan sama kummalla tavalla sen rahan maksaa.

    Google Analyticsin asentaminen vaatii osaamista ja samoin raporttien konfigurointi itselleen järkeväksi. Eikä se GA:kaan pysy kunnossa ilman säännöllistä huoltoa. Jos vaikka työkalu onkin ilmainen niin rahaa joutuu varaamaan sadoista euroista tuhansiin euroihin siihen että saa sen työkalun kunnolla käyttöönsä. Isompi firma ja vähän isompi palvelu niin aloituskustannuskin voi olla useita tuhansia euroja jotta päästään siihen tilanteeseen että mittaus oikeasti tuottaa mielekästä tietoa.

    Ja vaikka GA:n perusraportti riittäisikin niin minimissään kaikille asianosaisille kannattaisi järjestää muutaman tunnin koulutus ja mietintäsessio siitä mitä ne eri luvut nyt kyseisen sivuston ja bisneksen kannalta tarkoittavat.

    Jos taas sattuu olemaan pk-yritys ja firman saitilta ei haluta muuta kuin liidejä myyntitykeille niin voi olla paljon järkevämpää maksaa kuukausittain rahaa Snoobille siitä hyvästä että heidän työkalunsa on jo valmiiksi suomalaiselle myyntitykille suunniteltu. Jos työkalun avulla saa oikeasti asiakkaita ja tietoa potentiaalisista asiakkaista ja yhteistyökumppaneista (kuten Snoobin avulla saa), niin ei tonnikaan vuodessa ole paha hinta siitä tiedosta.

    Hieman pienemmällä budjetilla oleva voi saada taas Clickystä hyvän kaverin verkkosivustonsa seurantaan. Käyttöliittymä ei ehkä ole Suomeksi, mutta käytettävyys on kohdallaan ja olennaiset tiedot näkee helposti (ilman Google Analyticsin ominaisuusviidakossa kahlaamista).

    Mutta siinä olet aivan oikeassa, että vain analyyseista kannattaa todella maksaa rahaa. Muutamalla satasellakin voi saada osaavalta konsultilta hyvän tilannekatsauksen siihen, että mitä saitille pitäisi tehdä jotta kävijämäärät lähtisivät nousuun ja saitti viehättäisi oikeata kohderyhmää. Mutta siihen hommaan ei pelkällä kävijäseurantatiedolla sitten päästäkään käsiksi, ja tästähän siinä sitten maksetaankin (eli annetaan tiedot jonkun sellaisen käsiteltäväksi joka on tehnyt hommaa aikaisemminkin).

    Ja kuten Avinash viimeisimmässä artikkelissaan juuri osuvasti muistuttaa, niin analyysien tekeminen ei ole enää sitten numeroleikkiä ja numeroiden raportointia vaan todellisten kehitysehdotuksien muotoilua ja niiden perustelua (ja niiden tekemisessä on lähes melkein yksi ja sama mikä edellä mainituista mittaustyökaluista on käytössä):
    http://www.kaushik.net/avinash/2008/07/consultants-analysts-present-impactful-analysis-insightful-reports.html

  2. 2 Harto

    Kiitos hyvistä pointeista Perttu. Eli kävijäseurantapalvelusta ei kannata maksaa, vaan konsultoinnista, miten yritys/organisaatio voi sen avulla paremmin hyödyntää nettiä (liike-)toiminnassaan / kehittää www-sivustoaan. IMO tästä kannattaa kuitenkin maksaa tuntien mukaan sen sijaan, että maksaa jatkuvasti kk-maksua. Uskoisin siten saatavan paremmin vastinetta rahalle.

    Olet ihan oikeassa, että JavaScript-pohjaisilla seurantapalveluilla saadaan käyttökelpoisempaa tietoa vierailijoiden liikkeistä www-sivustolla. Kuitenkin edelleen myös tarkat kävijämäärät ovat tärkeitä ja ne saadaan luotettavasti palvelimen lokeista. Tämän vuoksi suosittelin molempien käyttämistä yhtä aikaa.

  3. 3 Arno Männistö

    Itse maksullisen kävijäseurantapalvelun myyjänä kauhistelen aina sitä kun joku sanoo että kävijäseurantapalvelusta ei kannata maksaa. Haluaisin parempia perusteluja siitä miksei siitä kannattaisi maksaa!?

    Jos ostaa kävijäseurantapalvelun joka maksaa esim. 2000e vuodessa ja tuottaa yritykselle 20000e vuodessa niin miksei tuota 2000 euroa kannattaisi maksaa?? Siinä vaiheessa on ihan sama maksaako yritys konsultoinnista vai softasta, kunhan tuo 2000e vain tuo yritykselle rahaa. Meillä snoobissa pyydetään rahaa sekä tuotteesta että konsultoinnista. Olen auttanut satoja yrityksiä tekemään tehokkaampaa markkinointia netissä, tehostamaan myyntiään ja parantamaan nettisivujen sisältöä. Hyödystä kannattaa maksaa! Tuleepa se sitten missä muodossa tahansa.

  4. 4 Harto

    Arno:
    Tämä maksukysymys oli kirjoituksessani vain pieni sivujuonne, mutta… Jos vastaavan tai paremman seurantaohjelman saa ilmaiseksi, niin mielestäni siitä ei kannata maksaa. Laskelmasi on tietysti kiistaton siinä mielessä, että 10-kertainen tuotto kelpaa kenelle tahansa. Mutta eiköhän tuotto kuitenkin tule kävijäseurantaohjelman tuottaman datan hyödyntämisestä, eikä suoranaisesti käytetystä ohjelmasta. Tällaisesta palvelusta kannattaa toki maksaa.

  5. Mielestäni on hirmu huvittavaa seurata keskustelua siitä mistä yrittäjien kannattaa maksaa. On yrittäjiä jotka tarjoavat analyyseja ilmaisella työkalulla. On yrityksiä jotka kehittävät omaa seurantatyökaluaan ja konsultoivat sen tuloksien käytössä. On aivan sama mistä maksetaan kunhan lopputulos vie yrityksen liiketoimintaa eteenpäin. Mielestäni hyvä olisi vertailla yritysten palvelukokonaisuuksia keskenään sen sijaan että tuijotetaan työkalujen ominaisuuksia.

    Kun itse ajattelen kävijäseurantaa, ajattelen yrityksen sähköisen markkinoinnin, viestinnän ja myynnin tehostamista mittausfaktojen perusteella. Ajattelen siis seurantatyökaluja yrityspäättäjän omassa käytössä olevana työkaluna. Webmasterit pyöritelkööt omia tietokantojaan ja suodattimiaan. Alan blogit on täynnä webbimestareita mittaamassa kenellä on isoin ”Google”

    Yrityspäättäjä tarvitsee kiireisessä työrytmissään ainoastaan ratkaisuja jotka helpottavat hänen omia työtehtäviään. Se että miten ratkaisuihin päästään, vaatii aluksi asiantuntijan työpanoksen. Yrityksen tilanne täytyy kartoittaa ja päättäjä pitää opastaa seuraamaan oikeita mittareita. Tarvittaessa häntä täytyy opastaa tekemään tuloksilla oikeita toimenpiteitä. Näkemys sähköisen liiketoiminnan kehittämisestä on arvokasta ja siksi olemmekin panostaneet koulutukseen. Yrittäjän täytyy pystyä itse hakemaan analytiikkatyökalusta ratkaisuja omiin kysymyksiin.

    http://www.seurantakone.kotisivukone.com

  6. 6 Arno Männistö

    Millä perustelet sen että vastaavan tai paremman seurantaohjelman saa ilmaiseksi? Entä mikä määrittää sen että joku seurantapalvelu on parempi kuin toinen? Kenties ominaisuudet, tiedon määrä, hyödyllisyys? Oletko tutustunut kaikkiin maksullisiin ja maksuttomiin kävijäseurantapalveluihin?

    Tässä pari linkkiä jotka kannattaa käydä vilkaisemassa:
    http://www.snoobi.fi/webanalytiikka/loki-vai-selainpohjainen-seuranta
    http://www.dmnews.com/Should-you-use-a-free-Web-analytics-solution/article/98264/
    http://www.clickz.com/showPage.html?page=3626516

  7. 7 Harto

    Joni:
    Olen kanssasi 100%:sesti samaa mieltä. Sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen kannattaa panostaa ja luonnollisesti palvelusta kannattaa myös maksaa – kunhan rahoille saa vastinetta.

    Arno:
    Olen esittänyt mielipiteen, että useista ilmaisohjelmista löytyy hyvät ominaisuudet, jonka vuoksi ei kannata maksaa vastaavasta tai huonommasta kaupallisesta ohjelmasta. Eikö tämä ole itsestään selvää? Sellaisesta ei kannata maksaa, jonka voi saada ilmaiseksi. Jos haluat viedä keskustelun yksittäisten ohjelmien tasolle, niin kerro toki, miksi jokin kaupallinen ohjelma olisi parempi kuin vaikkapa Google Analytics tai Clicky.

  8. 8 Arno Männistö

    Siinä olen täysin samaa mieltä että jos on kaksi yhtä hyödyllistä palvelua, toinen maksullinen ja toinen ilmainen, niin on järkevämpää ottaa ilmainen. Yleensä homma vain menee niin että että parempaa ei saa halvemmalla. Otetaan esimerkkinä mikä tahansa tuote: autot, tietokoneet, vaatteet, huonekalut, käyttöjärjestelmät, kuvankäsittelyohjelmat, musiikinteko-ohjelmat, virustorjunta, palomuurisoftat jne.. Ilmiö johtuu minun päättelykyvylläni siitä että laadusta joutuu maksamaan. Laadukkaampien tuotteiden valmistukseen on mennyt enemmän aikaa, ne on tehty laadukkaammista materiaaleista jne.. Jostain syystä kävijäseurantojen ihmeellisessä maailmassa tuntuu kumminkin siltä että tämä kaikki on kääntynyt päälaelleen. Miksi? Eikö kävijäseurantoihin pädekkään se että laadusta maksetaan ja tehdystä työstä maksetaan? Meillä snoobilla kehitetään seurantapalveluamme jatkuvasti ja snoobissa on ollut jo pitkän aikaa sellaisia ominaisuuksia mitä ilmaissoftista ei löydy. Kuten esim. kävijöiden pisteytys ja hakuraportti, jotka on tehty liidien hankkimista varten B2B yrityksille. Lisäksi koodarimme parantavat jatkuvasti snoobin käyttöliittymää jotta se olisi mahdollisimman käyttäjäystävällinen ja hyödyllisen tiedon saisi mahdollisimman helposti esille. Kerro miksi asiakkaidemme ei kannattaisi maksaa sellaisesta palvelusta jota kehitetään jatkuvasti, joka tarjoaa enemmän rahallista hyötyä ja jonka käytössä autamme asiakkaitamme?

  9. 9 Harto

    Arno:
    Esitit hyviä argumentteja. Snoobi siis sisältää ominaisuuksia, jotka voivat olla hyödyllisiä erityisesti myyntityön kannalta. Luonnollisesti yrityksillä on erilaisia tarpeita seurantaohjelman ja -palvelun suhteen ja silloin olisi hyvä tutustua useampaan tarjolla olevaan vaihtoehtoon ennen päätöksen tekemistä, jotta sitten tietää tehneensä hyvän päätöksen.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: