Wikipedia kasvukipujen kourissa

03syys07

tenlargestwpslogans.pngTietokirjailija Petteri Järvinen kirjoitti uusimmassa Tietokone-lehden (nro 9/2007) kolumnissaan Wikipediasta. Kirjoituksessa hän kritisoi Wikipediaa mm. siitä, että se esittää maailman nuorten silmien kautta, kun suurin osa kirjoittajista on länsimaisia nuoria. Lisäksi Petteri huomauttaa, että vaikka Wikipediassa on helppo korjata virheitä, niin niiden huomaamisessa ja korjaamisessa voi kestää kauan. En referoi kirjoitusta enempää, vaan kukin ostakoon oman lehtensä lähimmästä lehtipisteestä. 😉

Kuten aina, kun jotain avoimeen lähdekoodiin liittyvää arvostellaan, se saa nopeasti vastakaikua – sen verran herkästä asiasta tuntuu olevan kyse. Näin tapahtui myös Tietokone-lehden nettifoorumilla, jossa Petteri käykin nyt keskustelua kolumnistaan lukijoiden kanssa. Kirjoitin alla olevat aatokseni vastaukseksi ko. viestiketjuun, mutta rivejä tuli mielestäni liikaa foorumin viestiksi, joten laitan ne tänne.

Olen Petterin kanssa samaa mieltä, että Wikipedia on epäluotettava.

Wikipedian perusongelma on keskeneräisyys. Sen huomaa parhaiten siitä, että useimmat artikkelit on nimetty ”tyngiksi” (engl. ”stub”). Itse asiassa törmään tynkiin lähes aina, kun etsin Wikipediasta tietoa, joka ei kuulu yleissivistykseeni. Ongelma on huomattava, sillä juuri sellaista tietoahan tietosanakirjoista etsitään.

Olipa artikkeli tynkä tai ei, niin lukija ei voi tietää, mikä yksittäisessä artikkelissa on erityisen keskeneräistä. Jos jokin kohta pitkässä artikkelissa on kesken, sitä ei yleensä merkitä mitenkään. Lisäksi on mahdollista, että artikkelista puuttuu kokonaan jokin oleellinen näkökulma.

Tynkä-käsitteeseen liittyy toinenkin Wikipedian ongelma. Kun lyhyet artikkelit merkataan kaavamaisesti tyngiksi, se ohjaa käyttäjiä kirjoittamaan pitkiä artikkeleita. Tämän seurauksena on vaarana, että tekstin määrä menee laadun edelle. Väitän näin tapahtuneen, sillä uskon kynnyksen tekstin lisäämiselle olevan vapaassa tietosanakirjassa pienempi kuin toisten kirjoittajien tekstien muokkaaminen tai suoranainen kyseenalaistaminen ja korjaaminen. On yksinkertaisesti niin helppoa lisätä artikkeliin uutta tietoa! Paljon työläämpää on alkaa tarkistamaan tietojen oikeellisuutta.

Määrän korostaminen laadun sijasta näkyy myös siten, että eri kielet ovat Wikipedian alusta asti kilpailleet artikkeleiden kappalemäärällä. Oheisessa kuvassa on kielten TOP 10. Satojen tuhansien artikkeleiden virstanpylväistä jopa uutisoidaan eri medioissa. Vielä on ole lukenut uutista tai tutkimusta, jossa eri kielten Wikipediat olisi laitettu laadun mukaiseen järjestykseen. Onko Wikipedian laadun kattava arvioiminen käynyt jo liian vaikeaksi?

Wikipediasta otetut tiedot olisi tarkistettava painetusta tietosanakirjasta tai alan asiantuntijalta, jotta niihin voisi täysin luottaa (menemättä tietoteorian tasolle). Tietojen tarkistaminen toisilta www-sivustoilta olisi riskialtista, sillä on suuri mahdollisuus, että niissä on käytetty lähteenä Wikipediaa – sen tason tiedon itsevaltias Wikipedia netissä jo on. Ja nettihän on muutenkin pullollaan virheellistä tietoa.

Koska monikaan ei tarkista Wikipediasta ottamiaan tietoja, virheet voivat lähteä elämään omaa elämäänsä. Tästä on useita esimerkkejä.

Edellä mainitsemani ongelmat eivät ole uusia. Pikemminkin ne ovat vanhoja – jos vuonna 2001 perustettua Wikipediaa voi edes pitää vanhana. Ehkä pitäisikin puhua ”kasvukivuista”.

Parin viime vuoden aikana Wikipedia on kuitenkin nostanut hitaasti tasoaan. Nykyään artikkeleissa tai osissa niitä voi olla merkintä ”tämän artikkelin luotettavuus on kyseenalaistettu”. Toinen uusi toiminto on, että yksittäisen lauseen ja kappaleen perään voidaan lisätä lähdekriittinen merkintä ”lähde?”. Näitä molempia käytetään mielestäni vielä liian vähän, mutta uskon, että lähteiden peräänkuuluttaminen tulee nostamaan Wikipedian laatua.

Kaikesta huolimatta Wikipedian etu painettuihin tietosanakirjoihin verrattuna on edelleen tiedon helppo muokattavuus, mikä tarkoittaa myös mahdollisuutta korjata virheet nopeasti. Toisaalta Wikipedian jatkuva kasvu tarkoittaa entistä kattavampaa tietosanakirjaa. Toisin sanoen: Wikipedian edut ovat samoja kuin sen edellä kuvaamani ongelmat.

Vaikka Wikipediasta löytyy paljon kritisoitavaa, niin sen saavutukset ovat kiistatta olleet ongelmia suurempia. Wikipediaa ei kuitenkaan pidä nostaa minkään korkuiselle jalustalle, arvostelun yläpuolelle. Kriittisyyden avulla Wikipediaa voidaan kehittää entistä paremmaksi. Mielestäni Wikipedian kehittämisessä pitäisi jatkossa panostaa tietojen oikeellisuuden ja lähteiden tarkistamiseen uusien artikkeleiden lisäämisen sijaan.

Advertisements


2 Responses to “Wikipedia kasvukipujen kourissa”

  1. Kasvukivut on varmaan wikipedian kohdalla tässä tapauksessa juuri oikea sana kuvaamaan nykyistä kehitysvaihetta. Itse uskon, että Wikipedia on paljon parempi viiden vuoden kuluttua kuin tänä päivänä. Wikipediassa on myös käyttökynnys, jonka yli vielä kaikkien alojen osaajat eivät ole päässeet. Sivujen muokkaaminen on suhteellisen yksinkertaista, mutta ei kuitenkaan niin yksinkertaista kuin voisi olla. Parempi käyttöliittymä lisäisi varmasti tiedonmäärä myös vähemmän teknisillä aloilla.

  2. 2 Harto

    Käyttöliittymä on asia, johon itsekin kiinnitän paljon huomiota – varsinkin työssäni, kun suunnittelen www-sivustoja ja -ohjelmistoja. Olen samaa mieltä, että Wikipedian käytettävyydessä olisi vielä parannettavaa. Itse asiassa sama pätee moneen Web 2.0 -palveluun, VAIKKA niiden käyttöliittymät ovat yleensä jo melko hyviä. Käyttöliittymät ovat parantuneet lähinnä Ajax-tekniikan ja yksinkertaisuutta korostavan designin ansiosta. Kuitekin ihan perinteisellä käyttäjälähtöisellä suunnittelulla monien palveluiden käytettävyyttä voitaisiin parantaa vielä huomattavasti.

    Täytyisi miettiä, miten käyttäjät palveluita käyttävät ja mitä niiltä haluavat. Otan esimerkin tästä WordPressistä. Itseäni häiritsee, ettei WordPress siirry artikkelin tallennuksen jälkeen suoraan näyttämään sitä blogin puolella. Sen sijaan ohjelma pysyy hallintapuolella, eikä artikkelin muokkaukseen edes pääse takaisin yhdellä klikkauksella. On kai selvää, että jokainen käyttäjä haluaa tallennuksen jälkeen nähdä, miltä lopputulos näyttää ja/tai mahdollisesti muokata artikkelia lisää? Yksinkertaisia asioita, jotka olisi helppo toteuttaa, mutta käytettävyyden kannalta merkittäviä.

    Käytettävyyteen liittyvät seikat eivät useinkaan avaudu vielä suunnittelijan pöydällä, vaan vasta todellisissa käyttötilanteissa. Siksi noinkin pienet ja selvät asiat voivat jäädä palvelun/ohjelman tekijältä huomaamatta.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: