Taustana on se, että netin käyttötaidot ovat tärkeitä nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Julkiset palvelut, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansalaisaktivismi siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Täysivaltainen yhteiskunnan jäsenyys edellyttää taitoa toimia verkossa. Toiseksi maaltapako jatkuu: etenkin koulutus keskittyy suuriin kaupunkeihin, syrjäseutujen koulut kärsivät resurssipulasta ja jäävät helposti paitsioon tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Verkko-opiskelu on harvoja mittareita, mitä TVT:n käytöstä kouluissa on vuosittain tehtävistä tilastoista saatavilla. Toisaalta verkko-opiskelun kautta opitaan myös ensiksi mainittuja tietoyhteiskunnassa tarvittavia taitoja.

Aivan aluksi haluan kiittää Tilastokeskuksen Perttu Melkasta, joka vastasi kysymyksiini ja näki sen vaivan, että koosti pyytämäni taulukot sekä antoi asiantuntijan näkemyksensä tuloksista. Olen harvoin saanut mistään näin hyvää palvelua! Tärkeimmät tulokset käyvätkin ilmi Pertun viestistä:

Hypoteesisi näyttäisi osuvan oikeaan: internetin käyttö vähenee ikä ja koulutusryhmittäin tarkasteltuna mitä perifeerisemmästä kunnasta on kyse. Kuntatyyppien sisälläkin internetin käyttöön vaikuttaa koulutusaste. Tämä ei koske nuorinta ikäryhmää, jossa koulutuserot ovat pitkälti ikäeroja ja joissa vastaajien määrä jää paikoin liian vähäiseksi. Pääsääntöhän nuorten kohdalla on, että he kaikki käyttävät nettiä.

Sitten tuloksiin.

Käyttänyt Internetiä viimeisen 3 kk:n aikana (%:ia vastaajista):

Punaisella merkityissä arvoissa on ollut liian vähän vastaajia (alle 50), jotta niitä voitaisiin pitää luotettavina. Kysymykseen vastanneiden otoskoko on 2436.

Tärkein havainto on, että suurimmassa digitaalisen syrjäytymisen vaarassa ovat perusasteen koulutuksen omaavat 55-74-vuotiaat. Internetin käyttö on myös kokonaisuutena tarkasteltuna olennaisesti vähäisempää taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Siis niissä, joissa lähipalvelut ovat vähentyneet ja sähköisillä palveluilla olisi siten suurin tarve.

Käyttänyt viimeisen 3 kk aikana internetiä yksityistarkoituksessa verkko-opiskeluun (%:ia vastaajista):

Punaisella merkityissä arvoissa on ollut liian vähän vastaajia (alle 50), jotta niitä voitaisiin pitää luotettavina. Kysymykseen vastanneiden otoskoko on 2815.

Tärkein havainto on, että verkko-opiskelu näyttää vähenevän sen mukaan, mitä maaseutumaisemmasta kunnasta on kyse. Siis niissä, joissa verkko-opiskelulla olisi suurin tarve fyysisesti lähellä olevan koulutustarjonnan vähetessä. Yllättävänä voidaan pitää myös sitä, että pääkaupunkiseudulla verkko-opiskelu näyttää olevan harvinaisempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Tutkija Perttu Melkas tarkasteli tuloksia myös yhdistäen opiskelijat ja työlliset samaan ryhmään, jolloin luottamustaso on riittävä, ja tulokset jakaantuivat samaan tapaan kuin yllä.

Tarkemmat taulukot ovat saatavana Google dokumenttina, joista kuka tahansa voi tarkistaa yllä kerrotun. Otoskoon pienuuden vuoksi tuloksia on järkevää esittää vain kokonaisuutena, ei yksittäisiä lukuja (varsinkaan punaisella merkittyjä) lainaten.

Lopuksi ehkäpä tärkein tulos:

Jotta digitaalisen syrjäytymisen ilmiöön ja sen syihin päästäisiin paremmin käsiksi, aiheesta tarvittaisiin huomattavasti laajempaa ja syvällisempää tutkimusta. 

Itse asiassa ensimmäisen kierroksen järjestys oli kärjen osalta sama kuin pari viikkoa sitten tekemässäni vertailussa ehdokkaiden sosiaalisen median käytöstä. Kaksi parhaiten sosiaalisen median mahdollisuuksia käyttänyttä ehdokasta eteni presidentinvaalien toiselle kierrokselle.

Haaviston nousu näkyi ensiksi netissä, tarkemmin sanottuna Facebookissa. Alla olevassa kuvassa on Niinistön ja Haaviston kannatus YLE:n teettämissä kyselyissä (yläreunassa) sekä Facebook-sivujen tykkääjämäärien kehittyminen (käyrät, lähde PageData). Tästä näkyy selvästi, miten Haaviston tykkääjämäärään kehitys oli alkanut Facebookissa aiemmin kuin gallup-kannatuksen nousu.

Jo kuviossa näkyvää ajanjaksoa aiemmin Haavistolla oli huomattavan paljon Facebook-tykkääjiä, mutta kannatus pysyi marras-joulukuun ajan gallupeissa 6 %:in tietämillä. Haaviston gallup-suosio näyttää lähteneen nousuun vasta, kun perinteinen media nosti Facebook-sivun tykkääjämäärän esille tammikuun alussa. Tämä ajankohta näkyy kuviossa Niinistön tykkääjämäärän lähtemisenä nousuun, kun hänen kannattajansa reagoivat Haaviston Facebook-sivun uutisointiin. Samalla syntyi asetelma Niinistö vastaan Haavisto, jonka näemme nyt lopulta myös vaalien toisella kierroksella.

Eli mitä tapahtui:

• Haaviston kampanja sai mobilisoitua kannattajat tykkäämään Facebook-sivusta
• Perinteinen media nosti Haaviston Facebook-kannatuksen näkyvästi uutisiin
• Syntyi Haavisto vs. Niinistö -asetelma, jota media seurasi tiiviisti
• Haaviston kannatus lähti nousuun myös gallupeissa

En väitä, että Haaviston suosio johtuisi Facebookista, mutta se näkyi selvästi ensin siellä ja vasta sen jälkeen kannatusmittauksissa laajemmin. Nyt voidaan puhua ensimmäisistä sosiaalisen median vaaleista Suomessa. Väitän siis, että sosiaalinen media kiritti Haaviston toiselle kierrokselle ohi Väyrysen, jonka Facebook-suosio jäi vaatimattomaan 3168:aan tykkääjään. Haaviston kampanjassa Facebookilla on iso rooli, Väyrysellä ei ollut.

Opetus Väyryselle ja muille toiselta kierrokselta pudonneille:

Jos haluatte voittaa vaalit, teidän pitää voittaa ne myös netissä – muutoin unohdatte puolet kansasta ja suomalaisten eniten käyttämän median. *

*) Tilastokeskuksen mukaan yhteisöpalveluja käytti viime vuonna 47 % 16-74-vuotiaista suomalaisista. Taloustutkimuksen eMedia 2011-tutkimuksen mukaan verkkoyhteisöissä vierailee 54 % 15-79-vuotiaista suomalaisista.

—–

Lisäys 24.1. klo 22:50:

Tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen kirjoitti blogissaan tänään klo 8:57 näin:

“Paavo Väyryseltä jäi puuttumaan 37 141 ääntä. En usko, että hän olisi saanut haalittua niitä sosiaalisesta mediasta, vaikka olisi ollut äänessä joka päivä. Väyrysen kannattajat eivät vain ole sosiaalisessa mediassa — ja vaikka olisivatkin, ehdokasta ei vaihdeta jonkin nettisivun tai tykkää-painikkeen perusteella. Arvot kumpuavat paljon syvemmältä.”

Tässä Järvinen siis tulee sanoneeksi, että Väyrynen ei olisi voinut saada sosiaalisen median avulla riittävästi enempää ääniä toiselle kierrokselle pääsemiseksi, koska Väyrysellä on Väyrysen arvot Väyrysen kannattajilla on Väyrysen kannattajien arvot. Kuitenkin hän samassa blogikirjoituksessa toteaa, että “Haavisto saattoi hyvinkin saada Väyrysen lyömiseen tarvitsemansa lisä-äänet juuri netin ansiosta.” Ensimmäinen väite on täysin käsittämätön ja ristiriidassa jälkimmäisen kanssa. Jos/kun sosiaalinen media ratkaisi yhden ehdokkaan kohdalla, olisi se voinut tehdä saman toisenkin kohdalla.

Kävimme aiheesta Petterin ja Mikko Mannisen kanssa kipakan keskustelun Twitterissä. Tallensin keskustelun viestit Storify-palveluun, sillä muutoin siihen on vaikea myöhemmin palata.

Lopulta Petteri Järvisen vastaus oli, että kyseessä on hänen henkilökohtainen asenteensa Paavo Väyrystä kohtaan ja se, minkä hän blogissaan kirjoitti, oli perustelematon mielipide. Koska sellaisia kuulemma on tapana blogeissa esittää. (Tässä blogissa niitä tosin yritetään välttää.)

Tällä ei olisi paljonkaan merkitystä, jos Järvisen lausuntoa ei olisi tänään siteerattu ainakin Uuden Suomen uutisessa. Jälleen kerran saimme esimerkin, että asiantuntijan mielipide on hänen mielipiteensä. Tässä tapauksessa se oli vahvasti poliittinen: yhtä ehdokasta ja hänen kannattajiaan leimaava.

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa

Testin voi tehdä em. linkkiä klikkaamalla. Kyse on nettiselaimessa toimivasta JavaScript-testistä, joka ilmoittaa tuloksena ruudunpäivityksen nopeuden eli fps-lukeman (=frames per second, eli frame rate -lukema).

Alla Lumia 800:n ja muutaman muun laitteen testitulokset, jotka sain Twitterin kautta.

1. iPad 2, 210 fps
2. iPhone 4 S, 200 fps
3. iPhone 4, 140-165 fps
4. Samsung Galaxy S II, 99 fps
5. HTC Sensation, 96 fps
6. Galaxy S+, 88-92 fps
7. Nokia E7, 80 fps
8. Samsung Galaxy Tab 10.1, 80 fps
9. HTC Desire (Cyanogenmod 7.1 firmware), 77 fps
10. Samsung Galaxy S, 74 fps
11. iPhone 3 GS, 62 fps
12. Nokia N9, 60 fps
13. Nokia Lumia 800, 48 fps (Metro browser)
14. Nokia Lumia 800, 44 fps (IE)
15. Nokia N900, 32 fps
16. ZTE Blade, 31 fps

Testiin vaikuttaa laitteen prosessorin ja muistin ohella ainakin käyttöjärjestelmä ja nettiselain eli se kertoo yhdistelmän kokonaisuuden suorituskyvystä. Joku enemmän tietävä voi avata teknistä puolta syvällisemmin.

Edit klo 20:55:  Nopeustestin tulos kertoo ilmeisesti enemmän selaimen kuin laitteen nopeudesta. Testaan Lumiaa vielä muillakin selaimilla.

Edit klo 21:30: Testasin myös Lumia 800 + SurfCube 3D -selaimella, jolla sama tulos, sekä Sleipnir Mobilella, jolla tuloksena vielä heikompi 21 fps. Paras tulos syntyi Metro browserilla, 48 fps.

Lisää tuloksia voi lähettää kommentilla tai Twitterissä @hponka.

Kirjoittelen lisää kokemuksia Lumia 800:sta ehkäpä vielä myöhemmin.

Kirjoitin aiheeseen liittyvän jutun LUOTI-blogiin: Rehtorien tulee näyttää esimerkkiä TVT:n käytössä

LUOTI-hanke kannattaa ottaa seurantaan myös Facebookissa, niin pysyy kärryillä, mitä kevään aikana tapahtuu. Alla seminaarin ja webinaarin aihe-/puhujalista:

Lähipäivistä koostuva seminaarisarja osoitteessa Alppikatu 2, 00530 Helsinki (Helsingin Diakoniaopisto):

keskiviikko 8.2.2012 klo 9 – 16

• Henkinen ja fyysinen työympäristö: Jyrki J.J. Kasvi TIEKE ja Petri Lounaskorpi NewTEC
• Tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja sosiaalisen median osaaminen: Anne Rongas eOppimiskeskus, Harto Pönkä Innowise ja Merja Sjöblom TIEKE

perjantai 30.3.2012 klo 9 – 16

• Asiantuntijuus ja yksilön taidot: Anne Rongas eOppimiskeskus, Leena Vainio HAMK ja Petri Lounaskorpi NewTEC
• Suunnitelmallinen työskentely: Jarmo Tanskanen Valopi, Kenneth Vuorinen Fronter
• Tietoturva: Timo Simell TIEKE

perjantai 27.4.2012 klo 9 – 16

• Säännöt ja oikeudet, lainsäädäntö: Jyrki J.J. Kasvi TIEKE
• Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus: Harto Pönkä Innowise, Jarmo Tanskanen Valopi ja Henrik Paajanen Fronter

Verkossa toteutettava webinaari

keskiviikko 1.2.2012 klo 9 – 12

• Henkinen ja fyysinen työympäristö: Jyrki J.J. Kasvi TIEKE ja Petri Lounaskorpi NewTEC

keskiviikko 8.2.2012 klo 9 – 12

• Tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja sosiaalisen median osaaminen: Anne Rongas eOppimiskeskus, Harto Pönkä Innowise ja Merja Sjöblom TIEKE

keskiviikko 7.3.2012 klo 9 – 12

• Asiantuntijuus ja yksilön taidot: Leena Vainio HAMK ja Petri Lounaskorpi NewTEC

perjantai 30.3.2012 klo 9 – 12

• Suunnitelmallinen työskentely: Jarmo Tanskanen Valopi ja Kenneth Vuorinen Fronter
• Tietoturva: Timo Simell TIEKE

perjantai 13.4.2012 klo 9 – 12

• Säännöt ja oikeudet, lainsäädäntö: Jyrki J.J. Kasvi TIEKE

perjantai 27.4.2012 klo 9 – 16

• Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus: Harto Pönkä Innowise, Jarmo Tanskanen Valopi ja Henrik Paajanen Fronter

Tervetuloa mukaan!

Käyn tässä läpi vain ne ehdokkaat, joilla nykytilanteen valossa on mahdollisuuksia päästä “toiselle luokalle”.

Timo Soini

Soinin nettipresenssi eli kotisivut ja Facebook-sivu on kapea, yksivärinen ja kummallisen kotikutoisen oloinen. Soini on ainoa ehdokkaista, joka ei hyödynnä Twitteriä.

• Onko Facebook-sivu perustettu vain “pakosta”? Tuollaisenaan siitä ei ole mitään hyötyä.
• Facebook-sivulla kannattaisi jakaa muutakin kuin linkkejä uutisiin. Niitä osaa jakaa kuka tahansa.
• Ehdokkaan oma ääni kuuluu vain parissa videossa sekä plokissa. Missä on Soini itse, eikö häntä kiinnosta keskustella ihmisten kanssa?
• Sosiaalisen median mahdollisuus on saada tieto leviämään sosiaalisissa verkostoissa. Tähän kannattaisi panostaa koko rintamalla. Nykyisellään somen ominaisuudet kuten yhteisöllisyys, osallistuminen ja jakaminen eivät yhdisty Soinin nettipresenssiin.
• Kampanjasivuston etusivuna aukeaa tv-mainokset. Netissä pitäisi panostaa nettisisältöihin, esim. plokiin, Facebook-sivuun ja muuhun päivittyvään sisältöön.
• Kotisivuilla pitäisi olla mahdollisuus tykätä Facebookissa ja jakaa Twitterissä mitä tahansa siellä olevaa sisältöä. Nyt tykkäys kohdistuu aina samaan osoitteeseen.
• Kokonaisuus ei ole presidenttitasoa: tähän ei yksinkertaisesti ole panostettu. Suosittelen mainostoimiston vaihtamista ja netti-/some-strategian miettimistä täysin uusiksi.

Kouluarvosana: 5

Paavo Lipponen

Lipposella on kohtuulliset kampanjasivut ja kiitettävän aktiivinen Twitter-profiili, mutta Facebookissa kampanja on jäänyt vielä lähtökuoppiin. Lisäksi löytyy kuvia Flickristä.

• Facebookissa vaivaa sama tauti kuin Soinilla: lähinnä linkkejä uutisiin ja tietoa kampanjan kulusta. Onko Facebook-sivun tarkoitus edustaa kampanjatiimiä vai ehdokasta?
• Facebook-sivulla ei ole paljonkaan annettavaa tavalliselle äänestäjille, joita kuitenkin on Facebookissa n. 2 miljoonaa. Twitterissä aktiivisuus on poikinut jopa enemmän seuraajia kuin Facebookissa. Mitä jos keksisitte jotain houkuttelevaa ja jaettavaa myös Facebook-sivulle?
• Twitterissä Lipponen ansaitsee erityismaininnan #paavotweet-tapahtumilla eli Twitterissä pidetyillä ehdokastapaamisilla. Lisäksi kampanjatiimi vastailee muutenkin ahkerasti muiden käyttäjien viesteihin sekä osallistuu #vaalit2012-keskusteluun. Tästä muut ehdokkaat saisivat ottaa mallia.
• Kotisivuilla Facebook-, Twitter- ja Flickr-profiilien linkit ovat sivun yläreunassa mystisinä kirjaintunnuksina. Jos niihin halutaan panostaa, ne kannattaisi tuoda huomattavasti näkyvämmin esille.
• Kotisivuilla on blogi ja ajankohtaista-palsta. Kumpikin on täynnä Lipposen suosittelijoita. Varsinkin blogin pitäisi olla täynnä ehdokkaan omaa ajatuksenjuoksua.
• Kampanjasta syntyy kuva, että tiimillä olisi enemmänkin tahtoa sosiaalisen median käyttöön, mutta ehdokas ei ole siitä yhtä innostunut.
• Ehdokkaan ääni kuuluville! Kuvia on, mutta ääni ei kuulu.

Kouluarvosana: 6+

Paavo Väyrynen

Väyrysellä on kotisivut, Facebook-sivu, Twitter-profiili ja YouTube-kanava, mutta kokonaisuus ei ole hallinnassa.

• Väyrysellä Facebookin käyttö on hiukan paremmin hallussa kuin Lipposella ja Soinilla, sillä toisinaan sivulle kirjoittaa jopa ehdokas itse. Tähän kannattaisi panostaa enemmänkin.
• Ehdokkaan soisi myös vastaavan kysymyksiin Facebookissa. Edelleen: juuri keskustelut olisivat tärkein keino vakuuttaa äänestäjiä sosiaalisessa mediassa.
• Väyrysen some-tiimi on innostunut Facebookin käytöstä jopa vähän liikaakin, sillä “kerro Väyrys-vitsi ja voita kaksi mukia” -kilpailu rikkoo Facebookin kilpailusääntöjä. (Ja kun virheet tulevat esiin, ne kannattaa korjata ja pahoitella tapahtunutta.)
• Kyllä, Facebook-sivun kuvallakin on merkitystä. Varmaan hieno idea piirtää kuva paikkakunnista ja vierailupäivämääristä, mutta lopputulos on ankea.
• Twitter on selvästikin tuntematon alue Väyrysen kampanjatiimille, sillä Twitterissä ei oikeasti “olla”, vaan sinne lähetetään automaatisesti kaikki Facebook-sivun viestit. Tulos on lähes sama kuin jos Twitter-tiliä ei olisi lainkaan.
• Kotisivuilla on paha puute, sillä Facebookin tykkäysnappi sekä Twitterin linkinjako puuttuvat. Niillä sivuston kävijämäärää saisi lisättyä huomattavasti ja ne antaisivat kannattajille helpomman tavan osoittaa tukeaan some-palveluissa.
• YouTube-videot voisivat olla Väyrysen kampanjan kulmakivi netissä, mutta niitä ei hyödynnetä läheskään niin tehokkaasti kotisivuilla, Facebookissa ja varsinkaan Twitterissä kuin olisi mahdollista. Juuri tällaisia lyhyitä iskulause-videoita käyttäjiä voisi kannustaa jakamaan edelleen omille verkostoilleen.
• Palaset ovat siis olemassa, mutta niitä ei osata hyödyntää kuin puolella teholla.

Kouluarvosana: 6½

Pekka Haavisto

Haavistolla on niinistömäinen kampanjasivusto, hyvin aktiivinen Facebook-sivu sekä siihen kytketty Twitter-tili. Lisäksi löytyy tyylin mukainen YouTube-kanava.

• Haaviston Facebook-sivulla on yli 26 000 tykkääjää. Haavisto päivittää Facebook-sivuaan ahkerasti, mutta ehdokkaan ääni tahtoo jopa hukkua kannattajien kommenttien sekaan. Tämä on tietysti ns. positiivinen ongelma, mutta Haaviston kannattaisi käyttää enemmän aikaa myös kommentteihin vastaamiseen. Vastaamattomuus antaa aina piittaamattoman vaikutelman.
• Muihin ehdokkaihin verrattuna Haaviston Facebook-sivulla nousee esiin “jaa tämä kavereillesi” -tyyppiset kehotukset. Eli Facebookin sosiaalista verkostoa käytetään tietoisesti hyväksi. Tästä voisivat muutkin ehdokkaat ottaa mallia, sillä juuri tämä on sosiaalisen median mahdollisuuksien todellista hyödyntämistä. Kannattajat ovat valmiita tekemään tämän tyyppistä “vaalityötä” ehdokkaansa menestymisen eteen.
• Haavisto pitää Facebook-sivun muistiinpanot-sovelluksessa blogia. Blogi löytyy myös kotisivuilta. Näitä sisältöjä voisi yhdistää ja tuoda vielä nykyistä paremmin esiin kaikissa kampanjan nettikanavissa.
• Kuten Väyrynen myöskään Haavisto ei ole “oikeasti” Twitterissä, vaan sinne kopioituu Facebook-sivun viestit. Kun Haaviston nettipresenssi muuten on onnistunut, niin tällainen “linjasta poikkeava” moka ihmetyttää.
• YouTube-kanavan videoilla on runsaasti katsojia, mutta viimeisin päivitys on lähes viikon takaa. Ylimääräisen plussan ansaitsee viittomakielinen ehdokasesittely.
• Kotisivuilla osassa sivuissa on Facebookin tykkäysnappi, mutta osassa ei. Sekavaa. Myös Twitterin ja Google+:n linkinjakonapit kannattaisi käyttää hyväksi.
• Sosiaalisen median mahdollisuudet on ymmärretty hyvin, mutta parannettavaa on vielä!

Kouluarvosana: 8+

Sauli Niinistö 

Niinistö on juuri niin hajuttoman ja värittömän näköinen kotisivuillaan, Facebookissa ja Twitterissä kuin vain osaava mainostoimisto kykenee suunnittelemaan. Lisäksi käytössä on Flickr-profiili, Vimeo-videopalvelu sekä Pahvi-Saulin vaaliblogi ja Facebook-sivu.

• Niinistön Facebook-sivulla on lähes 30 000 tykkääjää. Kuten Haavistolla, myös Niinistön sivu on kannattajien “kaappaama” eli ehdokkaan ääni hukkuu muiden kommenttien sekaan. Ehdokkaan kannattaisikin vastata useammin saamiinsa kommentteihin.
• Niinistö allekirjoittaa oman kirjoituksensa Facebookissa nimimerkillä SN. Näitä kirjoituksia on jopa useita päivässä (huom. Facebookin seinältä saa klikattua esiin vain sivun ylläpitäjän kirjoitukset), joten aktiivisuuden puutteesta sinänsä ei SN:ää voi syyttää.
• Facebook-sivun muistiinpanot-sovelluksessa on Niinistön vanhoja blogikirjoituksia (viimeisin syyskuussa). Tuoreemmat kirjoitukset löytyvät kotisivujen blogista, josta ne olisi kannattanut tuoda myös Facebook-sivun muistiinpanoihin.
• Twitterissä Niinistön kampanjatiimi kirjoittelee ja vastailee muille käyttäjille sekä hashtag-keskusteluissa ahkerasti, mutta ehdokasta itseään ei siellä ole näkynyt sitten joulukuun alun. Aktiivisuutta olisi varaa parantaa tälläkin sektorilla.
• Vimeo-videopalvelussa on tasan yksi video. Onko kamera unohtunut johonkin kiertueen varrelle? Tässä on selvästi käyttämätön mahdollisuus.
• Pahvi-Saulin blogi ansaitsee erityiskiitoksen! Hauskin vaaliblogi näissä vaaleissa.
• Kotisivuilla on hulppeat 11 000 Facebook-tykkäystä. Linkkihyöty kotisivuille on siis valtava. Millään muulla kampanjasivustolla ei tätä mahdollisuutta ole osattu hyödyntää yhtä hyvin (=näkyvällä paikalla sivuston käyttöliittymässä).
• Kotisivujen yksittäisten sisältösivujen tykkääminen Facebookissa ja linkin jakaminen some-palveluihin on tehty erinomaisesti blogeissa, mutta muilla sivuilla jakonapit loistavat poissaolollaan. Miksi ylläpitäjät yrittävät määrätä, mitä sisältöjä some-palveluihin tulee jakaa?
• Kotisivuilla blogien jakaminen erikseen vierasbloggaajiin ja Niinistön omaan blogiin on onnistunut. Viimeisin Niinistön blogikirjoitus on yli viikon takaa – useamminkin voisi kirjoittaa.
• Kotisivujen etusivulla on tekninen moka: jos alat katsomaan videota, se häviää kohta näkyvistä, kun kuvakaruselli vaihtaa tilalle jotain muuta.
• Edit klo 13:12: Niinistöllä on myös tuore YouTube-kanava, mutta linkki kotisivuilta puuttuu vielä.
• Pienet asiat kuntoon sekä vähän lisää vastaamisintoa ja omaa persoonaa peliin, niin arvosana kääntyy kiitettäväksi!

Kouluarvosana: 8½

Kuvitteellinen “mallioppilas”

• Facebookissa kuten Haavisto, mutta aktiivisempi vastaamaan
• Twitterissä kuten Lipponen, mutta seuraajia kuten Niinistöllä
• YouTubessa kuten Väyrynen
• Flickr-kuvat kuten Niinistöllä
• Mainostoimisto ja kotisivut kuten Niinistöllä, mutta ne pienet puutteetkin korjattuna
• Pahvi-Saulin tyyppistä “extraa”

Lopusta löytyy myös Lehmätkin lentäis -blogin tarina.  Sen väliotsikot antavat hieman osviittaa sisällöstä:

• Oppimispäiväkirjasta asiantuntijablogiksi
• Kommentoijat valtaavat blogin ja Directan asianajaja soittaa
• Kansalaisjournalistin mediakritiikkiä
• Blogi sosiaalisen verkoston lisäarvona

Artikkelin tekemisen jälkeen blogin kävijäennätys meni muuten jo uusiksi Facebookin timelinegaten myötä ollen nyt 11 753 kävijää yhden vuorokauden aikana. Näin se tieto vanhenee jo ennen kuin ehtii tulla julki.

Kirjoitukseni päättyy näin:

Palaan aina uudestaan siihen, että bloggaaminen ei voi perustua mihinkään muuhun kuin itseä kiinnostavista asioista kirjoittamiseen. Tämä on siis lähtökohta, mutta on hienoa, jos pohdintani kiinnostavat muitakin!

P.S. Rauhallista joulua ja onnea ensi vuodelle!

Keskusteluissa oltiin tiukasti käytännön asioissa kiinni. Facebookin osalta sivuttiin sekä timelinegatea että mainoskampanjoiden pelisääntöjä. Tekijänoikeusasioissa vinkkasin tutustumaan mainioon Opettajan tekijänoikeusoppaaseen.

Esitys:

Avaa esitys SlideSharessa

1. Facebook EI vuotanut yksityisviestejä käyttäjien seinälle/aikajanaan. Yhtäkään varmistettua tapausta ei ole.
2. Moni kyllä luuli noin tapahtuneen, mutta lähes yhtä moni on jo perunut “varman” tietonsa asiasta. 

Tiedän, että edelleen on monia, jotka väittävät yksityisviestien vuotaneen aikajanalleen, mutta niin kauaa kuin käyttäjillä ei ole esittää todisteeksi kuvakaappausta samasta viestistä yksityisviestien inboxissa ja seinällään, niin väitteellä ei ole kestävää pohjaa.

Se on totta, että moni näistä viesteistä oli tarkoitettu yksityiseksi, mutta jostain syystä ne oli kirjoitettu suoraan seinälle. Varmasti yksi selitys on se, että Facebook oli vuosina 2007-2009 monille täysin uusi ympäristö, jonka käyttö vaati harjoittelua.

Lisäksi on monta muutakin syytä. Lähdetään liikkeelle Facebookin timeline-uudistuksesta ja mennään sitten siihen, miten tiedotusvälineet ja ihmiset sosiaalisessa mediassa yhdessä keittivät koko sopan.

Facebookin timeline -uudistus

Tapahtumien ajankohdan selittää se, että Facebookin aikajana tuli viime viikolla kaikkien käyttäjien ulottuville helpolla tavalla.

Facebookin uusi timeline eli aikajana on käyttöliittymäuudistus. Se EI ole muuttanut aiempien seinäviestien ja muiden julkaisujen julkisuutta tai käyttäjien yksityisyysasetuksia.

Aikajanan tuoma parannus käyttäjille on, että nyt on huomattavasti aiempaa helpompi mennä katsomaan vuosien takaisia Facebook-kirjoituksia. Aiemmin sama oli mahdollista vain skrollaamalla käyttäjän seinää loputtomasti alaspäin, mikä oli erittäin hankalaa ja hidasta. Olen varma, että monikaan ei ole katsonut parin-kolmen vuoden takaisia kirjoituksiaan sen jälkeen, kun ne hävisivät seinän oletusnäkymästä.

Moni käyttäjä oli yksinkertaisesti unohtanut, mitä viestejä joskus muinoin oli seinälleen kirjoittanut ja saanut – täysin julkisesti. Nykyään ei esim. käydä enää paljonkaan wall-to-wall-keskusteluja. Käyttöliittymän lisäksi myös käyttäjien toimintatavat ja -taidot ovat kehittyneet.

Nyt kun aikajana toi vanhat viestit silmien eteen, moni käyttäjä kauhistui vanhoja kirjoituksia. Facebookin aikajana osoitti taas kerran, että netillä on pidempi muisti kuin ihmisillä. 

Epäilemättä juuri tämän takia Facebookin aikajanan käyttöönotossa on viikon esikatseluaika. Vanhat viesti kannattaa siis käydä läpi ja siivota ikävät jutut pois ennen kuin aikajana näyttää ne helpolla tavalla myös kavereille.

Mediakritiikkiä – muistutus lähteiden ja faktojen tarkistamisesta

Mediassa “timelinegate” eteni kutakuinkin näin:

1. Monet Facebookin käyttäjät pelästyivät vanhoja seinäviestejään ja aiheesta syntyi vilkkaita nettikeskusteluja lauantaina 17.12.

2. Tästä Iltalehden jutusta yksi vuoden suurimmista uutisankoista sai alkunsa: Facebookin yksityisiä viestejä julki? Aluperin uutisen otsikossa oli huutomerkki – tämä versio löytyy yhä esim. Facebookiin jaetuista linkeistä. (la 17.12.)

3. Seuraavana päivänä asialle saatiin myös asiantuntijan vahvistus: Totuus vuotaneista Facebookin yksityisviesteistä: “taustalla oikea bugi” (su 18.12.)

4. Pian seurasi lisää uutisia aiheesta, mikä ruokki nettikeskustelua, joka puolestaan sai kymmenet ihmiset ottamaan yhteyttä toimituksiin ja kertomaan oman tarinansa. Joillakin käyttäjillä “melkein kaikilla kavereilla” oli sama ongelma.

5. Monelle kävi kuitenkin selväksi, että kyseessä oli käyttäjien erehdys ja AfterDawn-nettipalvelu julkaisi sen pohjalta oman uutisensa.   Lopulta Facebook selvitti asiaa ja väitteet vuotaneista yksityisviesteistä osoittautuivat perättömiksi. Suomalaisten keksimä Facebook-kohu sai myös hieman kansainvälistä julkisuutta.

Sievä pieni soppa. Alussa oli joitakin timeline-uudistuksesta hämmentyneitä käyttäjiä ja asiantuntija, joka vasta itsekin oli ottanut timelinen käyttöönsä, sekä  toimittajia, jotka mielellään kirjoittavat Facebookista, jota n. pari miljoonaa suomalaista käyttää.

Kiinnostavinta koko tapahtumasarjassa onkin se, miten perinteinen  ja sosiaalinen media ruokkivat toisiaan saaden aikaan joukkohysterian, jonka syy lopulta osoittautui pannukakuksi.

Toimittajat ovat puolustautuneet sanomalla, että käyttäjien säikähdys oli todellinen, joten aiheesta oli kirjoitettava. Väitän, että 90% käyttäjien säikähdyksestä syntyi kuitenkin asian virheellisestä uutisoinnista sekä ns. copy-paste-journalismista Ei voi olla niin, ettei asialle ollut enää mitään tehtävissä, kun ensimmäiset säikähtäneet käyttäjät ottivat toimittajiin yhteyttä.

Joka tapauksessa tämä oli tarpeellinen opetus monelle. Facebookin käyttäjille, että viestit todellakin säilyvät netissä pitkään. Ja medialle, että lähdekriittisyyttä ja faktoja tarvitaan edelleen ennen kuin kyse on oikeasta uutisesta. 

P.S. Lisää ohjeita Facebookin aikajanan käyttöön löytyy esim. Aamulehden jutusta.

P.P.S. Tuija Aalto antaa blogissaan paljon vakavampaa pohtimisen aihetta Facebookista ja käyttäjien yksityisyydestä.

1. @tuija kirjoitti Twitterissä:

Talkoot: Viisi tärkeintä asiaa, jotka suomalaisen tulee tietää Facebookin aikajanasta http://muistio.tieke.fi/z287coGsMA #aikajana

2. Seurasi noin 17 minuutin tiivis työskentely em. Etherpad-muistiossa (aikajana tässäkin):

(Klikkaa kuvaa, niin näet screencastin työskentelyn kulusta. Tehty Screencastlella.)

3. Ja tässä ne viisi vinkkiä Facebook Timelinesta (huom. ovat voineet muuttua tämän jälkeen, koska kaikki voivat osallistua):

5. Saat aikajanan täältä: http://www.facebook.com/about/timeline Klikkaa Get Timeline saadaksesi aikajana itsellesi ja klikkaa Publish now, kun olet muokannut tietosi ja olet valmis. Sinulla on seitsemän päivää aikaa ennen julkistamista muokata tietojasi, jotka näkyvät muille.

4. Voit itse muokata sitä ja valita, mitä näkyy muille ja mitä ei.

3. Pääset lisäämään elämäntarinasi varrelta asioita aikajanalle ja kiinnittämään tärkeimmät vanhat Facebook-julkaisusi siihen (tähtimerkintä). Voit myös merkitä julkaisujesi paikat Facebook Places -toiminnolla.

2. Lisää itsestäsi profiilikuvan lisäksi isompi kuva tilaan profiilikuvan taakse ja yläpuolelle, joka kertoo enemmän siitä, kuka olet.

1. Aikajanalla näkyy vain se, minkä olet julkaissut – Facebook ei kavenna yksityisyyttäsi enempää kuin itse haluat.

Kiitos @tuija, @PauliinaMakela ja muut, jotka olitte paikalla anonyymisti!