Ennustaminen tai ennakointi, kuten nykyisin on tapana sanoa, on vaikeaa. Vuosi sitten osuin kuitenkin oikeaan, kun kirjoitin näin:

Chrome pyrkii käyttöjärjestelmäksi, jolla ajetaan ihan kaikkia ohjelmia.

Tulevaisuudessa meillä voi olla tietokoneita, joissa on vain Googlen käyttöjärjestelmä-web-selain.

Tämä tulevaisuus toteutuu ensi vuonna, sillä Google ilmoitti heinäkuussa kehittävänsä Linux-pohjaista avoimen lähdekoodin Chrome OS -käyttöjärjestelmää, joka julkaistaan vuonna 2010. Ensin Google “ajatteli uudestaan” web-selaimen ja nyt käyttöjärjestelmän. Chrome OS:n luvataan olevan nopea, yksinkertainen ja turvallinen – sekä ilmainen. Onpa yhteistyökumppaneiksi saatu jo tukku tietokonetoimittajia. Kuvaruutukaappauksiakin liikkuu netissä, mutta niiden aitoudesta ei ole takeita. Chrome OS:n kehitystä voi seurata kehitystiimin blogissa.

Saa nähdä toteutuuko myös toinen veikkaukseni/toiveeni, että Chromesta kehitetään vähitellen ns. sosiaalinen web-selain (Flock-like), johon integroidaan sosiaalisen median verkkopalvelujen toimintoja, kuten kaverilistat, pikaviestin, blogiin kirjoittaminen jne. Siltä Chrome-selaimen kehitys ei ikävä kyllä näytä. Vaikka versionumero on kivunnut kolmoseen asti, selaimen ominaisuudet eivät ole juuri kasvaneet, vaan kehitys on tapahtunut konepellin alla.

Nykyinen Chrome-selain edustaa siis linjaa, jossa selaimen tehtävänä on toimia pelkästään web-sovellusten käyttöliittymänä. Näyttääkin siltä, että Googlella osataan kyllä kehittää 1) hyviä web-sovelluksia ja -palveluja ja 2) hyviä työpöytäsovelluksia (esim. Picasa, Google Earth, SketchUp), mutta webin ja työpöydän integroinnissa toisiinsa on reilusti toivomisen varaa (no, onhan Google Desktop). Tämä tuskin muuttuu Chrome OS:n myötä, sillä sen tärkein ominaisuus sanotaan olevan nopea pääsy web-sovelluksiin, mikä viittaa siihen, että Chrome OS ei sisällä paljon muuta kuin Chrome-selaimen. Kun kaikki on netissä, ei ole tarpeen integroida webiä ja työpöytää.

Otan pari esimerkkiä. Chrome OS:ään tuskin tulee RSS-lukuohjelmaa, koska sitä varten on Google Reader. Sähköpostit ovat Gmailissa, tapahtumat Google Calendarissa, toimisto-ohjelmana ja web-tiedostojen hallintana hyrrää Google Docs, puhelut soitetaan Google Talkilla. Ja tuskinpa siihen tulee toivomaani kaverilistaa ja pikaviestintä, koska sellaiset löytyvät parista edellisestä. Personoitu aloitusnäkymä saadaan iGooglella. Niin, ja unohdinko mainita tulevan Google Waven?

Chrome OS vs. Android?

Chrome OS:n lisäksi Google kehittää Android-käyttöjärjestelmää. Chrome OS on tarkoitettu miniläppäreille ja Android älypuhelimille – eli laitteille, joissa ei ole paljon muuta eroa kuin näytön koko. Molemmissa tärkeintä on pääsy web-palveluihin. Mikä muu yritys kehittäisi samaan aikaan kahta uutta käyttöjärjestelmää, joiden fokus on lähes sama, mutta joiden kehitystyö on toisistaan irrallista? Google kuittaa asian luovuudella:

While there are areas where Google Chrome OS and Android overlap, we believe choice will drive innovation for the benefit of everyone, including Google.

Pakko uskoa, kun näin sanotaan ja tehdään. Sama luovuuden filosofia lienee Googlen kaiken toiminnan takana. Googlen visiona tuntuu olevan tehdä kaikkea eikä keskittyä mihinkään. Ainakaan kaikki munat eivät ole samassa korissa. Jos toinen floppaa, jää vielä toinen.

Google haluaa oman käyttöjärjestelmän, ja kovasti.

Miten Chrome OS tulee menestymään (ja milloin)?

Chrome OS:ää on jo tituleerattu pommiksi, joka tappaa Windowsin. Itse en sellaiseen jaksa uskoa, sillä vaikka ilmaisia vaihtoehtoja (Linuxeja) on ollut jo pitkään saatavana, Windows on edelleen suosituin käyttöjärjestelmä lähes 90%:n osuudellaan. Mykistävä luku. Chrome OS lähtee liikkeelle nollasta, joten on “hieman” ennakoitua puhua Windowsin tappajasta tai siitä, että Chrome muka romahduttaisi tietokoneiden hinnat. Jos jostakin on Windowsin uhkaajaksi, niin Mac OS X:stä, ja siitäkin vain jos Apple hyväksyisi sen asentamisen PC:eihin.

Toinen mittatikku Chrome OS:n tulevaisuudelle on Chrome-selaimen suosio. Sen suhteen näyttää hyvälle, sillä vuodessa Chrome on kaapannut 6%:n siivun selainten välisessä kilpailussa. Mozilla/Firefox oli samoissa luvuissa vuonna 2004, minkä jälkeen meni kolme vuotta, että siitä tuli suosituin selain. Nähtäväksi jää, onko hyvä web-selain käyttäjille riittävä syy vaihtaa koko käyttöjärjestelmä. Toisaalta, jos käytät ennestäänkin Googlen web-palveluita, niin miksi et käyttäisi niitä myös Googlen käyttöjärjestelmällä?

Käyttäjille Windowsista luopuminen tarkoittaisi samalla kaikista Windows-ohjelmista luopumista. Silloin vastakkain ovat esimerkiksi Microsoft Officen ja Google Docsin ohjelmat. Ainakaan minä en ole vielä valmis vaihtamaan Officea täysin Docsiin. MUTTA emme tiedä, miten kehittyneitä Googlen ja muiden ohjelmistovalmistajien web-sovellukset ovat vaikkapa kahden vuoden kuluttua. Teknisesti kaikki edellytykset nopeaan kehitykseen ovat olemassa. Kysymys siis kuuluu, kauanko kestää, että web-sovellukset saavat työpöytäsovellusten etumatkan kiinni.

Luulen, että työpöytäsovellusten isomman mittaluokan hylkäämisessä tulee menemään ainakin vielä vuosikymmen. Google on Chrome OS:llä hyvissä ajoin liikkeellä ja saanee parin prosentin osuuden käyttöjärjestelmämarkkinoista muutamassa vuodessa. Kilpailijat eivät taatusti jää katsomaan kehitystä sivussa, minkä vuoksi Chrome OS:n antama pieni etumatka voi olla Googlelle merkittävä. Vielä suurempi etumatka Googlella on web-sovellusten puolella, joten Google on enemmän kuin hyvissä asemissa.

Tiivistelmä: Windows Vista on fiasko.

Pitkä versio:

Alkukesästä vanhalle kannettavalle kaatui lasillinen vettä ja piti ostaa uusi. Sellainen löytyi kaupasta ja mukana tuli Windows Vista. Otin tietoisen riskin ja toivoin, että Vistan pahimmat viat olisi jo ehditty korjata. Parin kuukauden käytön jälkeen alkaa kuitenkin mitta olemaan täysi.

Koneessa on 2 Gt keskusmuistia. Lähes puolet siitä menee käyttöjärjestelmän pyörittämiseen. Hirveää tuhlausta! Käyttöjärjestelmääkö varten tietokone hankitaan?

Mitä tahansa teenkin – vaikkapa asennan jonkin ohjelman – Vista kysyy, olenko varma että haluan tehdä sen. Hei, jos käynnistän ohjelman asennuksen, silloin todellakin haluan asentaa sen!

Kun en tee koneella mitään, se tuntuu silti koko ajan tekevän jotain. Vistan tekosista ei ota selvää.

Kun sammutan tietokoneen, lopetusefektejä lataillaan pitkä tovi. Lopuksi ne suoritetaan näyttävästi ja kone sammuu. Sama päinvastoin käynnistettäessä. Miksei konetta voi vain sammuttaa/käynnistää nopeasti ja that’s it?

Kun käynnistän resurssienhallinnan, hakemistojen ja tiedostojen ikonien latailu vie jonkin aikaa, ennen kuin ohjelman käytön voi oikeasti aloittaa. Windows XP:ssä homma toimi sutjakkaasti. Pitikö tämäkin sössiä?

Erehdyin asentamaan Windows Media Player 11:n. Sen jälkeen videot eivät ole toimineet. Jollain keskustelupalstalla oli tieto, etteivät WMP 11 ja Vista viihdy samassa koneessa. Löysin myös useita korjausohjeita. Mikään ei ole auttanut.

Yritin asentaa lähiverkossa olevan tulostimen ajurin. Kohta Vista ilmoitti: “Ei tarpeeksi muistia ajurin asentamiseen. Sammuta ohjelmia ja yritä uudelleen.” Resurssienhallinnan lisäksi ei ollut muita ohjelmia päällä, joten mitään ei ollut tehtävissä. Vistalle ei riitä edes 1 Gt vapaata keskusmuistia yhden pikku ajurin asentamiseen!

Olen miettinyt, mitä sellaista Windows Vista tarjoaa, minkä takia jaksaisin kärsiä sitä pidempään. Alt+Tab -näppäimillä esiin tuleva ohjelmien pyöritysefekti ja sidebar-vempaimet eivät riitä.

Alkaa tuntumaan erittäin houkuttelevalta käyttää yksi työpäivä vanhan Windows XP:n sekä tarvittavien päivitysten, ajureiden ja ohjelmien asentamiseen. Vistaan verrattuna XP on ilmiömäisen hyvä käyttöjärjestelmä. Kolmannes Vistan hankkineista on jo tehnyt saman johtopäätöksen.

XP:tä asennellessa voisi vaikka miettiä, minkä sanojen lyhenne Vista on…

Pääministeri Vanhanen kävi USA:ssa ja tapasi Bill Gatesin. Tapaamisen lopputuloksena Microsoft lahjoittaa Suomen kouluille Live@edu -palvelupaketin, joka sisältää mm. Windows Live Messenger -pikaviestimen, sähköisen reissuvihon, kalenterin ja 5 Gt kotisivutilaa per oppilas. Kun maailman rikkain mies (1995-2007) ryhtyy piskuisen Suomen kummisedäksi, niin senhän pitäisi olla hyvä uutinen. Miksi sitten en ole pelkästään iloinen?

Lahjahevosten suuhun ei kuulemma saisi katsoa, mutta katsotaan nyt kuitenkin ennen kuin istutetaan lapsia kyytiin. Lasten kanssa on parempi varoa kuin katua.

Microsoft on tietokone-ohjelmistojen markkinajohtaja. On selvää, että kyse on Microsoftin kannalta markkinatempauksesta. Suomi tunnetaan maailmalla edelläkävijänä ja teknologian ihmemaana. Menestyksen on suitsutettu perustuvan Suomen peruskoulujärjestelmään, ja kun koululaiset ovat voittaneet PISA-tutkimuksia, on sanoma mennyt hyvin läpi myös kansainvälisesti. Mikä olisi Microsoftille houkuttelevampi sponsorointikohde?

Suomen koululaisille messenger on jo ennestään tuttu – siihen ei tarvita Gatesin “yllätyslahjoja“. Mutta Microsoftille ei tietenkään ole pahitteeksi, jos messengerin käyttöön opastetaan koulussakin. Opettajia on yritetty tavan takaa valjastaa myynninedistäjiksi. Erilaiset avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat Suomessa kovassa suosiossa. Microsoftin suunnassa on varmasti oltu huolissaan, kun Nokia-Suomessa esimerkiksi Firefox vie markkinaosuuksia Internet Explorerilta ja Open Office MS:n Officelta. Live@edun avulla pienet koululaisemme saadaan totutettua jo varhain Microsoftin tuotteiden käyttäjiksi. Peruskoulu ja lukio kestävät yhteensä 12-13 vuotta. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa, ajatellaan Redmondissa. Toki tilanne on ollut sama jo ennenkin, mutta nyt siitä ilosta ei tarvitse edes maksaa.

Jääkö Gatesin “lahjan” jälkeen Suomen kouluille enää varaa valita? Tuleeko seuraavaksi OPH:n ohje, että lahja on pakko ottaa vastaan, vaikkei haluaisikaan? Vaihtoehtojahan on olemassa – sekä kaupallisia kotimaisia ohjelmistoja että ilmaisia avoimen lähdekoodin ratkaisuja. On selvää, että tämä ei voi olla vaikuttamatta ikävästi suomalaiseen ohjelmistoalaan (kts. tämä). Miksi siis ryhtyä maailman suurimman ohjelmistoalan yrityksen mannekiiniksi? Ilmeisesti tässä haetaan jonkinlaista Suomen valtion ja Microsoftin välistä strategista kumppanuutta. Mutta kuinka moni Vanhasen lisäksi haluaa oikeasti ryhtyä tähän? Ainakin opettajista löytyy varmasti monta idean vastustajaa. Peruskoulussa kun pitäisi kasvattaa kriittisesti ajattelevia ihmisiä – ei kummisedän ohjauksessa toimivia Microsoft-kansalaisia.

Edellinen lause saattoi kuulostaa yliampuvalta, mutta olen melko varma, että jatkoa seuraa. Kun annat pikkusormen jne. Onko seuraava askel Microsoftin rahoittama ja täysin MS-tuotteilla kyllästetty huippuyliopisto, joka tekee MS-tutkimusta?