Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tilastoja + kommentointia

21Tam14

Pedagogiikka edellä TVT:n opetuskäyttöön!Tilastokeskus julkaisi marraskuussa tuoreimmat luvut suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Kyseessä on kattavin ja edustavin vuosittain tehty kyselytutkimus netin ja sen eri viestintämuotojen käytöstä Suomessa, joten suosittelen katsomaan tulokset läpi Tilastokeskuksen sivuilta sekä vertaamaan niitä edelliseen vuoteen.

Erityisen kiinnostavia nämä luvut ovat, jos seuraat tieto- ja viestintätekniikan (=TVT) käytön kehitystä. Ja vielä kiinnostavimpia, kun puhutaan koulutuksesta ja TVT:n käytöstä opetuksessa. Koulutuksessahan pitäisi aina pyrkiä pysymään kehityksen mukana, jotta oppijoiden saama tietotaito olisi mahdollisimman tuoretta ja käytettävää niin jatkokoulutuksessa kuin työelämässäkin. Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot ja mm. sosiaalisen median yhteisölliset toimintavat ovat nykyään olennaisen tärkeitä oppimis-, työelämä- ja kansalaistaitoja. Ne pitäisi pystyä takaamaan kaikille.

Tilastokeskuksen omassa tulosjulkistuksessa opiskeluun liittyvästä TVT:n käytöstä kerrotaan lähinnä yleisellä tasolla. Siksi olen viime vuosina kysynyt heiltä tarkempia tietoja ja usein julkaissut niitä täällä blogissani. Niin tein/teen tälläkin kertaa – kiitos alla olevista luvuista kuuluu Tilastokeskuksen tutkija Perttu Melkakselle.

Opiskeluun liittyvien internetin käyttötarkoitusten yleisyys

Käyttänyt internetiä seuraaviin opiskeluun liittyviin tarkoituksiin 2006 2009 2013
Tutustunut oppilaistosten kurssi- tai opetustarjontaan 70 % 88 % 86 %
Ilmoittautunut kurssille tai muuhun opetukseent 46 % 63 % 73 %
Katsonut tenttien yms. tuloksia 56 % 75 % 86 %
Opiskellut itsenäisesti tai osana opintoja - 74 % 74 %
Seurannut opiskeluun liittyvää luentoa internetistä - 21 % 26 %
Osallistunut opetukseen, jossa käytetään videoneuvottelua - 10 % 17 %
Osallistunut syyslukukauden alun jälkeen verkko-opiskeluun siihen tarkoitetulla opetusalustalla 18 % 22 % 26 %
Osallistunut syyslukukauden alun jälkeen sähköiseen tenttiin - - 18

Tämä taulukko on peräisin Tilastokeskuksen omasta julkistuksesta. Huomaa, että kaikki tämän kirjoituksen tulokset koskevat vain yli 16-vuotiaita opiskelijoita, joita on yhteensä noin puoli miljoonaa. Heitä on 16–24-vuotiaista kaksi kolmasosaa, 25–34-vuotiaista 15 prosenttia. Tätä vanhemmista 64-vuoteen saakka päätoimisesti opiskelee noin prosentti. Alle 16-vuotiaita opiskelijoita ei tässä kyselyssä ole mukana – mitä pidän isona puutteena.

Positiivista on, että yllä olevan taulukon mukaan netin käyttö eri muodoissaan opiskelussa on lisääntynyt tasaisesti. Sen sijaan opetusalustoja on edelleen käyttänyt vain 26 % opiskelijoista. Oppimisen kannalta toivoisin juuri opetusalustoja (siis toivottavasti oppimisalustoja) käytettävän enemmän ja toisaalta nettiluentoja ja videoneuvotteluja edelliseen verrattuna suhteellisesti vähemmän. Kun nettiä käytetään opetuksessa, tulisi keskittyä vuorovaikutteisuuteen opettajan ja oppijoiden kesken eikä yksisuuntaisiin menetelmiin. Kyselyssä ei ole mukana sosiaalisen median opetuskäyttöä, mikä myös on puute.

Seuraavat taulukot perustuvat tarkempiin tietoihin, jotka sain sähköpostitse Perttu Melkakselta. Huomaa, että mentäessä yksityiskohtaisempiin lukuihin otoskoko käy osittain liian pieneksi, jotta tulokset olisivat yleistettävissä. Tilastollisesti epäluotettavat tulokset on merkitty punaisella (vastaajia ko. vaihtoehdolla selvästi alle 50).

Oletteko tutustunut oppilaitosten kurssi- tai opetustarjontaan internetissä (esim. Opintoluotsi)?

Kyllä % Ei %
Pääkaupunkiseutu 85 13
Suuret kaupungit (> 80000 as.) 93 6
Muut kaupunkimaiset kunnat 85 15
Taajaan as/maaseutum. Kunnat 82 18
Mies 84 16
Nainen 89 10
Yhteensä 86 13

Tämän kysymyksen vastaukset kuvaavat mielestäni lähinnä sitä, kuinka paljon opiskelijat käyttävät nettiä. Tiedonhaku netistä on ihan perusjuttuja. Yllättävää, että jo näin perusasiassa maaseutu jää reilusti suurille kaupungeille, vaikka juuri maaseudulla tätäkin tarvittaisiin eniten. Pääkaupunkiseudulla on niin ikään omia haasteitaan.

Oletteko ilmoittautunut kurssille tai muuhun opetukseen verkon välityksellä?

Kyllä % Ei %
Pääkaupunkiseutu 83 17
Suuret kaupungit (> 80000 as.) 78 22
Muut kaupunkimaiset kunnat 73 28
Taajaan as/maaseutum. Kunnat 58 42
Mies 76 24
Nainen 71 29
Yhteensä 73 27

Tässä tilastossa pääkaupunkiseutu vetää pidemmän korren verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, mikä on edelliseen taulukkoon nähdän yllättävää – ehkäpä paremman palveluverkoston ansiosta? Taajaan asutut/maaseutumaiset kunnat ovat huomattavasti jäljessä muista. Kuten tiedämme, koulutuksenjärjestäjät keskittyvät isoihin kaupunkeihin, joten tilanne ei näytä maaseudun opiskelijoiden kannalta nyt hyvältä.  Tämän pitäisi soittaa kelloja, kun mietitään koulutuksen saatavuuden alueellista tasavertaisuutta. 

Oletteko katsonut opiskeluunne liittyvien tenttien. harjoitustöiden ym. vastaavien tuloksia verkon välityksellä?

Kyllä % Ei %
Pääkaupunkiseutu 85 15
Suuret kaupungit (> 80000 as.) 91 9
Muut kaupunkimaiset kunnat 84 16
Taajaan as/maaseutum. Kunnat 82 19
Mies 87 14
Nainen 85 15
Yhteensä 86 14

Tämä tilasto kuvaa mielestäni toisaalta netin käytön yleisyyttä ja toisaalta sitä, miten oppilaitokset ovat ottaneet nettiä käyttöön. Tenttien ja harjoitustöiden tulosten välittäminen nettipalvelujen kautta on helppo toteuttaa opiskelijatietojärjestelmien avulla ja siksi se on tehty ns. ensimmäisessä aallossa.

Oletteko opiskellut jotain asiaa itsenäisesti tai osana opintoja verkosta löytyvien oppimateriaalien avulla?

Kyllä % Ei %
Pääkaupunkiseutu 85 15
Suuret kaupungit (> 80000 as.) 79 21
Muut kaupunkimaiset kunnat 76 24
Taajaan as/maaseutum. Kunnat 53 47
Mies 80 20
Nainen 69 31
Yhteensä 74 26

Tämän kysymyksen muotoilu ihmetyttää: onhan ihan eri asia opiskella itsenäisesti (informaali oppiminen) kuin osana opintoja (formaali oppiminen). Jälleen kerran siellä, missä netin oppimateriaaleilla olisi suurin tilaus (eli maaseudulla), niitä käytetään opiskelussa kaikkein vähiten. Huomattavaa on myös se, että miehet ovat selvästi naisia aktiivisempia käyttämään verkon oppimateriaaleja.

Oletteko seurannut opiskeluun liittyvää luentoa tai opetusta verkossa (ääni ja kuva)?

Kyllä % Ei %
Pääkaupunkiseutu 27 73
Suuret kaupungit (> 80000 as.) 29 71
Muut kaupunkimaiset kunnat 28 73
Taajaan as/maaseutum. Kunnat 21 79
Mies 27 73
Nainen 25 75
Yhteensä 26 74

Verkkoluentojen osalta opiskelijat näyttävät olevan suhteellisen tasavertaisessa asemassa riippumatta asuinpaikasta. Mutta jälleen kerran olisin odottanut, että eniten verkkoluentoihin osallistutaan maaseudun kunnissa – sen sijaan niitä pidetäänkin eniten kaupungeissa, joissa tarpeen luulisi olevan pienempi.

Oletteko osallistunut opetukseen, jossa käytetään videoneuvottelua?

Kyllä % Ei %
Pääkaupunkiseutu 6 92
Suuret kaupungit (> 80000 as.) 15 85
Muut kaupunkimaiset kunnat 21 79
Taajaan as/maaseutum. Kunnat 25 76
Mies 13 86
Nainen 20 80
Yhteensä 17 83

Videoneuvotteluissa toteutuu se, minkä oletin näkyvän myös verkkoluennoissa: eniten videoneuvottelua käytetään maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa. Videoneuvottelun paremmuudesta/huonommuudesta verrattuna verkkoluentoon voidaan aina keskustella, mutta yleensä videoneuvottelut ovat ainakin oman kokemukseni mukaan vähemmän vuorovaikutuksellisia kuin verkkoluennot – olkoonkin, että kuvan- ja äänenlaatu ovat paremmat. Hyvä sentään, että maaseudulla/harvaan asutuissa kunnissa on hankitut videoneuvottelulaitteet ahkerassa käytössä – usein käytännön pakosta kylläkin.

Oletteko osallistunut syyslukukauden alun jälkeen verkko-opiskeluun. jossa osa opiskelusta tapahtuu verkon kautta erityisesti verkko-opiskeluun tarkoitetulla opetusalustalla?

Kyllä % Ei %
Pääkaupunkiseutu 25 76
Suuret kaupungit (> 80000 as.) 31 69
Muut kaupunkimaiset kunnat 23 77
Taajaan as/maaseutum. Kunnat 24 76
Mies 23 77
Nainen 28 72
Yhteensä 26 74

Tämä kohta kiinnostaa itseäni eniten. Jälleen kerran kehityksen keihäänkärkenä on suuret kaupungit ja maaseudut sekä pienemmät kaupungit laahaavat perässä – olkoonkin, että erot eivät ole suuria, koska opetusalustoja käytetään koko Suomessa vasta vähän. Tämä ilmiö on tuttu aiemmilta vuosilta mm. digitaalisen syrjäytymisen teemasta.

Voidaan kysyä, onko meidän nykyinen koulutusjärjestelmämme ja opettajien täydennyskoulutus sellainen, että se suosii suurien kaupunkien kouluja ja opettajia? Isoissa kaupungeissa koulut ovat isompia, kunnilla on enemmän taloudellista pelivaraa ja siksi näiden koulujen opettajien on helpompi osallistua eri hankkeiden järjestämiin ilmaisiin koulutuksiin. Toisaalta ilmaista täydennyskoulutusta järjestetään eniten juuri isoissa kaupungeissa. Pienten kaupunkien ja maaseudun kuntien opettajilla ongelmana on tarjolla olevan koulutuksen vähäisyys ja etenkin se, että kunnalla ei ole varaa järjestää sijaista, jotta opettaja voisi osallistua ”ylimääräiseen” täydennyskoulutukseen. Opettajan täydennyskoulutus tai sen puute näkyy sitten siinä, miten uusia asioita otetaan käyttöön opetuksessa. Jos asiaan ei puututa jollain tavalla, alueelliset erot TVT:n opetuskäytössä tulevat vain kasvamaan tulevina vuosina.

Oletteko osallistunut syyslukukauden alun jälkeen sähköiseen tenttiin?

Kyllä % Ei %
Pääkaupunkiseutu 15 85
Suuret kaupungit (> 80000 as.) 20 81
Muut kaupunkimaiset kunnat 22 78
Taajaan as/maaseutum. Kunnat 14 86
Mies 20 81
Nainen 16 84
Yhteensä 18 82

Sähköisiin tentteihin osallistuminen on kimurantti kysymys – itse kun en ole ylipäätään tenttien ystävä. Mielestäni osaamisen arviointia pitäisi tehdä koko työskentelyprosessin ajan eikä vain jonkin jakson lopuksi, mikä ohjaa syvällisen oppimisen sijasta asioiden lyhytaikaiseen muistamiseen. Tässä on myös isoja alakohtaisia kulttuurieroja: joihinkin aloihin tentit sopivat, joihinkin eivät. En kuitenkaan osaa nähdä isona ongelmana sitä, että sähköisiin tentteihin osallistuminen on vähäistä – toisaalta, jos tenttejä harrastetaan, niin sitten mieluiten sähköisesti, jolloin opiskelija saa käyttää opetusmateriaaleja apunaan, eikä tentti mittaa pelkästään hetken muistamista.

Tabletit vs. pöytäkoneet

Koska iPadit ja muut tabletit ovat olleet opetuksessa paljon esillä parina viime vuotena, niin poimin tähän mukaan vielä Tilastokeskuksen julkaisemat luvut kotitalouksien käytössä olevista pöytätietokoneista ja tablettietokoneista:

Pöytätietokone/ kaikki kotitaloudet % Tablettitietokone/ kaikki kotitaloudet %
nettotulot alle 2100 €/kk 23 ..
nettotulot 2099 – 3099 €/kk 34 12
nettotulot 3100 – 5099 €/kk 49 18
nettotulot 5100 €/kk tai yli 50 41
Pääkaupunkiseutu 40 28
Suuret kaupungit 40 19
Muut kaupunkimaiset kunnat 42 18
Taajaan as/maaseutum. kunnat 38 14
Kaikki kotitaloudet 16–89v 40 19
Kaikki kotitaloudet 16–74v 43 20

Jälleen kerran toistuu tuttu ilmiö: tablet-laitteita huomattavasti vähemmän kotitalouksien käytössä maaseudulla kuin kaupungeissa. Pöytäkoneisiin verrattuna tabletteja on jo melko paljon käytössä pääkaupunkiseudulla. Kuten odotettua, tablet-laitteita on käytössä eniten korkeamman tuloluokan kotitalouksissa.

Nämä on hyvä pitää mielessä, kun pohditaan BYOD:ia eli oppilaiden omien laitteiden käyttöä opetuksessa. Varsinkin varakkailla alueilla (Espoo, Kauniainen jne.) voidaan helposti haksahtaa ajattelemaan, että jokaiselta oppijalta voidaan pian edellyttää omaa tablet-konetta, mutta tällaiset alueet ovat Suomessa vielä pikemminkin poikkeus. Lisäksi lienee selvää, että alemman tuloluokan kotitalouksilta ei näin kallista investointia voida koskaan edellyttää, vaan yhteiskunnan pitää varmistaa tässäkin asiassa, että kaikilla oppijoilla on yhtälaiset mahdollisuudet ja oppimisen edellytykset.

Käytännössä se tarkoittaa, että laitteita tulee olla riittävästi käytössä kouluissa. Sen sijaan niille, joilla ”täppäri” on omasta takaa, on turha ostaa kalliita laitteita yhteiskunnan varoilla.

About these ads


5 Responses to “Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tilastoja + kommentointia”

  1. Kiitos Harto! Mielenkiintoinen ja hyödyllinen yhteenveto ja analyysi!

    Oppimisalustojen vähäinen käyttö kyllä yllätti, kun tuntuu, että ne ovat jo niin ”vanha” juttu, siis olleet pitkään käytössä. Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että tvt:n opetuskäytössä keskitytään liikaa reaaliaikaisen vuorovaikutuksen suunnitteluun ja käyttöön ja painopisteen tulisi olla eriaikaisen verkko-työskentelyn suunnittelussa ja ohjauksessa. Tässä toimintaa ohjaa varmasti edelleen vahvasti vanha luokkahuoneopetuskulttuuri, jossa luokassa tapahtuvan toiminnan suunnittelu on keskiössä.

    Tuota mietin, että minkä kokoiset kunnat kuuluvat tuohon luokkaan taajaan as./maaseutumaiset kunnat? En löytänyt nopealla etsinnällä Tilastokeskuksen sivuilta määritelmää. Koulutuksen saavutettavuus harvaanasutuilla alueilla on aiheellinen huoli. Sen eteen on tehty paljon töitä Lapissa ja käytännössä esimerkiksi aikuisille suunnattu amk-tutkintokoulutus on verkkopainotteista. Toisaalta vähäiseen tvt:n opiskelukäyttöön maaseutumaisissa kunnissa voi vaikuttaa sekin, niissä asuu vähemmän korkeakoulutettua väkeä, jolloin ehkä ylipäänsä koulutukseenkin osallistuminen vähäisempää? Tosin tämä on pelkkä arvaus.

  2. 2 Perttu Melkas

    Hei,

    Tilastokeskuksen alueluokitus ja edelleen tilastollinen kuntaryhmitys, johon Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa käytetty kuntaryhmitys perustuu Tilastokeskuksen sivustolta seuraavan polun päästä: Etusivu>Tietoa tilastoista> Luokitukset> Tilastollinen kuntaryhmitys> Luokituksen kuvaus. Yksittäisen kunnan luokittuminen löytyy valitsemalla ”Luokitusavaimet”. Lapissa kaupunkimaisia kuntia on vain Rovaniemi, Kemi ja Tornio.

    Tilastossamme käytämme omaa luokitusta, jossa kaupunkimaisista kunnista on erotettu ensiksi Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen omaksi Pääkaupunkiseutu-luokakseen ja toiseksi muut väkiluvultaan yli 80000 tuhannen asukkaan kunnat Suuret kaupungit -luokaksi. Jäljelle jäävät kaupunkimaiset kunnat muodostavat Muut kaupungit -luokan. Taajan asutut ja maaseutumaiset kunnat olemme yhdistäneet samaksi luokaksi. Näin saamme jaettua väestön asuinkunnan tyypin mukaan neljään, yli 16-vuotiselta väestöltään noin miljoonan suuruiseen ryhmään. Tilastossamme tämä kuntaryhmitys on osoittautunut toimivaksi: monet ICT-ilmiöt yleistyvät ensin urbaaneimmilla (ja ostovoimaisilla) alueilla ja leviävät myöhemmin periferiaan. Tabletit ovat tästä hyvä esimerkki.

    Tilastokeskuksen kuntaryhmitys perustuu kunnan taajamaväestön osuuteen ja suurimman taajaman väestömäärään. Tarkempi käsitteen määrittely löytyy seurailemalla yllä olevaa polkua.

    Tutkimuksen opiskelijakysymyksiin vastasivat vain päätoimiset opiskelijat ja kuntatyyppiluokitus perustuu vastaajien asuinkuntaan. Osa verkon käytön eroista selittynee sillä, että erityyppisissä kunnissa on myös erityyppisiä oppilaitoksia, joissa esim. itsenäisen opiskelun määrä vaihtelee. Saattaa esimerkiksi olla niin, että taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa on enemmän sellaisia oppilaitoksia, jossa käytetään valmista oppimateriaalia. Suuriin kaupunkeihin keskittyvissä yliopistoissa mahdollisesti opiskelija joutuu itse määrittelemään ja etsimään opinnoissaan tarvitsemansa oppimateriaalin. En kuitenkaan tunne asiaa sen tarkemmin.


  1. 1 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskä...
  2. 2 Verkosta virtaa ja verkostosta voimaa -koulutuspilotti | koillismaanverkko
  3. 3 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskä...

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 5 474 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: