Ammattiopen uudet TVT-työkalut ja -menetelmät (esitys)

Tänään pidin verkkokoulutuksen KSAO:n ja EKAMI:n opettajille. Aiheena oli tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö opetuksessa, painopisteinä jakaminen, sosiaalisen median palvelut, tablet-sovellukset, pedagogiset mallit ja opetuksen suunnittelu.

Vaikka koulutus oli suunnattu ammatillisen puolen opettajille ja esimerkit ovat enemmän siltä puolelta, niin suosittelen muillekin opettajille ja koulutussuunnittelijoille katsomaan esityksen läpi. Ainakin osallistujien ensipalaute oli positiivista ja itsekin olin parituntiseen koulutukseen tyytyväinen – lukuunottamatta pientä sekaannusta, kun välitin iPadilta Reflectorin kautta PC:lle peilattua kuvaa Adobe connectiin. 🙂

Avaa esitys SlideSharessa

Sosiaalinen media opetuksessa ja opettajien verkostoitumisessa (esityksiä&videoita)

Kävin pitämässä Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskukselle (TOPIK) kaksi esitystä/videota. Ensimmäisen kohderyhmänä on opettajat, jälkimmäisen rehtorit.

Alla esitykset ja linkit videoihin:

Avaa esitys SlideSharessa

Katso video TOPIK:in sivustolta

Avaa esitys SlideSharessa

Katso video TOPIK:in sivustolta

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tilastoja + kommentointia

Tilastokeskus julkaisi marraskuussa tuoreimmat luvut suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Kyseessä on kattavin ja edustavin vuosittain tehty kyselytutkimus netin ja sen eri viestintämuotojen käytöstä Suomessa, joten suosittelen katsomaan tulokset läpi Tilastokeskuksen sivuilta sekä vertaamaan niitä edelliseen vuoteen.

Erityisen kiinnostavia nämä luvut ovat, jos seuraat tieto- ja viestintätekniikan (=TVT) käytön kehitystä. Ja vielä kiinnostavimpia, kun puhutaan koulutuksesta ja TVT:n käytöstä opetuksessa. Koulutuksessahan pitäisi aina pyrkiä pysymään kehityksen mukana, jotta oppijoiden saama tietotaito olisi mahdollisimman tuoretta ja käytettävää niin jatkokoulutuksessa kuin työelämässäkin. Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot ja mm. sosiaalisen median yhteisölliset toimintavat ovat nykyään olennaisen tärkeitä oppimis-, työelämä- ja kansalaistaitoja. Ne pitäisi pystyä takaamaan kaikille.

Tilastokeskuksen omassa tulosjulkistuksessa opiskeluun liittyvästä TVT:n käytöstä kerrotaan lähinnä yleisellä tasolla. Siksi olen viime vuosina kysynyt heiltä tarkempia tietoja ja usein julkaissut niitä täällä blogissani. Niin tein/teen tälläkin kertaa – kiitos alla olevista luvuista kuuluu Tilastokeskuksen tutkija Perttu Melkakselle.

Opiskeluun liittyvien internetin käyttötarkoitusten yleisyys

Käyttänyt internetiä seuraaviin opiskeluun liittyviin tarkoituksiin	2006	2009	2013
Tutustunut oppilaistosten kurssi- tai opetustarjontaan	70 %	88 %	86 %
Ilmoittautunut kurssille tai muuhun opetukseent	46 %	63 %	73 %
Katsonut tenttien yms. tuloksia	56 %	75 %	86 %
Opiskellut itsenäisesti tai osana opintoja	–	74 %	74 %
Seurannut opiskeluun liittyvää luentoa internetistä	–	21 %	26 %
Osallistunut opetukseen, jossa käytetään videoneuvottelua	–	10 %	17 %
Osallistunut syyslukukauden alun jälkeen verkko-opiskeluun siihen tarkoitetulla opetusalustalla	18 %	22 %	26 %
Osallistunut syyslukukauden alun jälkeen sähköiseen tenttiin	–	–	18

Tämä taulukko on peräisin Tilastokeskuksen omasta julkistuksesta. Huomaa, että kaikki tämän kirjoituksen tulokset koskevat vain yli 16-vuotiaita opiskelijoita, joita on yhteensä noin puoli miljoonaa. Heitä on 16–24-vuotiaista kaksi kolmasosaa, 25–34-vuotiaista 15 prosenttia. Tätä vanhemmista 64-vuoteen saakka päätoimisesti opiskelee noin prosentti. Alle 16-vuotiaita opiskelijoita ei tässä kyselyssä ole mukana – mitä pidän isona puutteena.

Positiivista on, että yllä olevan taulukon mukaan netin käyttö eri muodoissaan opiskelussa on lisääntynyt tasaisesti. Sen sijaan opetusalustoja on edelleen käyttänyt vain 26 % opiskelijoista. Oppimisen kannalta toivoisin juuri opetusalustoja (siis toivottavasti oppimisalustoja) käytettävän enemmän ja toisaalta nettiluentoja ja videoneuvotteluja edelliseen verrattuna suhteellisesti vähemmän. Kun nettiä käytetään opetuksessa, tulisi keskittyä vuorovaikutteisuuteen opettajan ja oppijoiden kesken eikä yksisuuntaisiin menetelmiin. Kyselyssä ei ole mukana sosiaalisen median opetuskäyttöä, mikä myös on puute.

Seuraavat taulukot perustuvat tarkempiin tietoihin, jotka sain sähköpostitse Perttu Melkakselta. Huomaa, että mentäessä yksityiskohtaisempiin lukuihin otoskoko käy osittain liian pieneksi, jotta tulokset olisivat yleistettävissä. Tilastollisesti epäluotettavat tulokset on merkitty punaisella (vastaajia ko. vaihtoehdolla selvästi alle 50).

Oletteko tutustunut oppilaitosten kurssi- tai opetustarjontaan internetissä (esim. Opintoluotsi)?

	Kyllä %	Ei %
Pääkaupunkiseutu	85	13
Suuret kaupungit (> 80000 as.)	93	6
Muut kaupunkimaiset kunnat	85	15
Taajaan as/maaseutum. Kunnat	82	18
Mies	84	16
Nainen	89	10
Yhteensä	86	13

Tämän kysymyksen vastaukset kuvaavat mielestäni lähinnä sitä, kuinka paljon opiskelijat käyttävät nettiä. Tiedonhaku netistä on ihan perusjuttuja. Yllättävää, että jo näin perusasiassa maaseutu jää reilusti suurille kaupungeille, vaikka juuri maaseudulla tätäkin tarvittaisiin eniten. Pääkaupunkiseudulla on niin ikään omia haasteitaan.

Oletteko ilmoittautunut kurssille tai muuhun opetukseen verkon välityksellä?

	Kyllä %	Ei %
Pääkaupunkiseutu	83	17
Suuret kaupungit (> 80000 as.)	78	22
Muut kaupunkimaiset kunnat	73	28
Taajaan as/maaseutum. Kunnat	58	42
Mies	76	24
Nainen	71	29
Yhteensä	73	27

Tässä tilastossa pääkaupunkiseutu vetää pidemmän korren verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, mikä on edelliseen taulukkoon nähdän yllättävää – ehkäpä paremman palveluverkoston ansiosta? Taajaan asutut/maaseutumaiset kunnat ovat huomattavasti jäljessä muista. Kuten tiedämme, koulutuksenjärjestäjät keskittyvät isoihin kaupunkeihin, joten tilanne ei näytä maaseudun opiskelijoiden kannalta nyt hyvältä.  Tämän pitäisi soittaa kelloja, kun mietitään koulutuksen saatavuuden alueellista tasavertaisuutta. 

Oletteko katsonut opiskeluunne liittyvien tenttien. harjoitustöiden ym. vastaavien tuloksia verkon välityksellä?

	Kyllä %	Ei %
Pääkaupunkiseutu	85	15
Suuret kaupungit (> 80000 as.)	91	9
Muut kaupunkimaiset kunnat	84	16
Taajaan as/maaseutum. Kunnat	82	19
Mies	87	14
Nainen	85	15
Yhteensä	86	14

Tämä tilasto kuvaa mielestäni toisaalta netin käytön yleisyyttä ja toisaalta sitä, miten oppilaitokset ovat ottaneet nettiä käyttöön. Tenttien ja harjoitustöiden tulosten välittäminen nettipalvelujen kautta on helppo toteuttaa opiskelijatietojärjestelmien avulla ja siksi se on tehty ns. ensimmäisessä aallossa.

Oletteko opiskellut jotain asiaa itsenäisesti tai osana opintoja verkosta löytyvien oppimateriaalien avulla?

	Kyllä %	Ei %
Pääkaupunkiseutu	85	15
Suuret kaupungit (> 80000 as.)	79	21
Muut kaupunkimaiset kunnat	76	24
Taajaan as/maaseutum. Kunnat	53	47
Mies	80	20
Nainen	69	31
Yhteensä	74	26

Tämän kysymyksen muotoilu ihmetyttää: onhan ihan eri asia opiskella itsenäisesti (informaali oppiminen) kuin osana opintoja (formaali oppiminen). Jälleen kerran siellä, missä netin oppimateriaaleilla olisi suurin tilaus (eli maaseudulla), niitä käytetään opiskelussa kaikkein vähiten. Huomattavaa on myös se, että miehet ovat selvästi naisia aktiivisempia käyttämään verkon oppimateriaaleja.

Oletteko seurannut opiskeluun liittyvää luentoa tai opetusta verkossa (ääni ja kuva)?

	Kyllä %	Ei %
Pääkaupunkiseutu	27	73
Suuret kaupungit (> 80000 as.)	29	71
Muut kaupunkimaiset kunnat	28	73
Taajaan as/maaseutum. Kunnat	21	79
Mies	27	73
Nainen	25	75
Yhteensä	26	74

Verkkoluentojen osalta opiskelijat näyttävät olevan suhteellisen tasavertaisessa asemassa riippumatta asuinpaikasta. Mutta jälleen kerran olisin odottanut, että eniten verkkoluentoihin osallistutaan maaseudun kunnissa – sen sijaan niitä pidetäänkin eniten kaupungeissa, joissa tarpeen luulisi olevan pienempi.

Oletteko osallistunut opetukseen, jossa käytetään videoneuvottelua?

	Kyllä %	Ei %
Pääkaupunkiseutu	6	92
Suuret kaupungit (> 80000 as.)	15	85
Muut kaupunkimaiset kunnat	21	79
Taajaan as/maaseutum. Kunnat	25	76
Mies	13	86
Nainen	20	80
Yhteensä	17	83

Videoneuvotteluissa toteutuu se, minkä oletin näkyvän myös verkkoluennoissa: eniten videoneuvottelua käytetään maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa. Videoneuvottelun paremmuudesta/huonommuudesta verrattuna verkkoluentoon voidaan aina keskustella, mutta yleensä videoneuvottelut ovat ainakin oman kokemukseni mukaan vähemmän vuorovaikutuksellisia kuin verkkoluennot – olkoonkin, että kuvan- ja äänenlaatu ovat paremmat. Hyvä sentään, että maaseudulla/harvaan asutuissa kunnissa on hankitut videoneuvottelulaitteet ahkerassa käytössä – usein käytännön pakosta kylläkin.

Oletteko osallistunut syyslukukauden alun jälkeen verkko-opiskeluun. jossa osa opiskelusta tapahtuu verkon kautta erityisesti verkko-opiskeluun tarkoitetulla opetusalustalla?

	Kyllä %	Ei %
Pääkaupunkiseutu	25	76
Suuret kaupungit (> 80000 as.)	31	69
Muut kaupunkimaiset kunnat	23	77
Taajaan as/maaseutum. Kunnat	24	76
Mies	23	77
Nainen	28	72
Yhteensä	26	74

Tämä kohta kiinnostaa itseäni eniten. Jälleen kerran kehityksen keihäänkärkenä on suuret kaupungit ja maaseudut sekä pienemmät kaupungit laahaavat perässä – olkoonkin, että erot eivät ole suuria, koska opetusalustoja käytetään koko Suomessa vasta vähän. Tämä ilmiö on tuttu aiemmilta vuosilta mm. digitaalisen syrjäytymisen teemasta.

Voidaan kysyä, onko meidän nykyinen koulutusjärjestelmämme ja opettajien täydennyskoulutus sellainen, että se suosii suurien kaupunkien kouluja ja opettajia? Isoissa kaupungeissa koulut ovat isompia, kunnilla on enemmän taloudellista pelivaraa ja siksi näiden koulujen opettajien on helpompi osallistua eri hankkeiden järjestämiin ilmaisiin koulutuksiin. Toisaalta ilmaista täydennyskoulutusta järjestetään eniten juuri isoissa kaupungeissa. Pienten kaupunkien ja maaseudun kuntien opettajilla ongelmana on tarjolla olevan koulutuksen vähäisyys ja etenkin se, että kunnalla ei ole varaa järjestää sijaista, jotta opettaja voisi osallistua ”ylimääräiseen” täydennyskoulutukseen. Opettajan täydennyskoulutus tai sen puute näkyy sitten siinä, miten uusia asioita otetaan käyttöön opetuksessa. Jos asiaan ei puututa jollain tavalla, alueelliset erot TVT:n opetuskäytössä tulevat vain kasvamaan tulevina vuosina.

Oletteko osallistunut syyslukukauden alun jälkeen sähköiseen tenttiin?

	Kyllä %	Ei %
Pääkaupunkiseutu	15	85
Suuret kaupungit (> 80000 as.)	20	81
Muut kaupunkimaiset kunnat	22	78
Taajaan as/maaseutum. Kunnat	14	86
Mies	20	81
Nainen	16	84
Yhteensä	18	82

Sähköisiin tentteihin osallistuminen on kimurantti kysymys – itse kun en ole ylipäätään tenttien ystävä. Mielestäni osaamisen arviointia pitäisi tehdä koko työskentelyprosessin ajan eikä vain jonkin jakson lopuksi, mikä ohjaa syvällisen oppimisen sijasta asioiden lyhytaikaiseen muistamiseen. Tässä on myös isoja alakohtaisia kulttuurieroja: joihinkin aloihin tentit sopivat, joihinkin eivät. En kuitenkaan osaa nähdä isona ongelmana sitä, että sähköisiin tentteihin osallistuminen on vähäistä – toisaalta, jos tenttejä harrastetaan, niin sitten mieluiten sähköisesti, jolloin opiskelija saa käyttää opetusmateriaaleja apunaan, eikä tentti mittaa pelkästään hetken muistamista.

Tabletit vs. pöytäkoneet

Koska iPadit ja muut tabletit ovat olleet opetuksessa paljon esillä parina viime vuotena, niin poimin tähän mukaan vielä Tilastokeskuksen julkaisemat luvut kotitalouksien käytössä olevista pöytätietokoneista ja tablettietokoneista:

	Pöytätietokone/ kaikki kotitaloudet %	Tablettitietokone/ kaikki kotitaloudet %
nettotulot alle 2100 €/kk	23	..
nettotulot 2099 – 3099 €/kk	34	12
nettotulot 3100 – 5099 €/kk	49	18
nettotulot 5100 €/kk tai yli	50	41
Pääkaupunkiseutu	40	28
Suuret kaupungit	40	19
Muut kaupunkimaiset kunnat	42	18
Taajaan as/maaseutum. kunnat	38	14
Kaikki kotitaloudet 16–89v	40	19
Kaikki kotitaloudet 16–74v	43	20

Jälleen kerran toistuu tuttu ilmiö: tablet-laitteita huomattavasti vähemmän kotitalouksien käytössä maaseudulla kuin kaupungeissa. Pöytäkoneisiin verrattuna tabletteja on jo melko paljon käytössä pääkaupunkiseudulla. Kuten odotettua, tablet-laitteita on käytössä eniten korkeamman tuloluokan kotitalouksissa.

Nämä on hyvä pitää mielessä, kun pohditaan BYOD:ia eli oppilaiden omien laitteiden käyttöä opetuksessa. Varsinkin varakkailla alueilla (Espoo, Kauniainen jne.) voidaan helposti haksahtaa ajattelemaan, että jokaiselta oppijalta voidaan pian edellyttää omaa tablet-konetta, mutta tällaiset alueet ovat Suomessa vielä pikemminkin poikkeus. Lisäksi lienee selvää, että alemman tuloluokan kotitalouksilta ei näin kallista investointia voida koskaan edellyttää, vaan yhteiskunnan pitää varmistaa tässäkin asiassa, että kaikilla oppijoilla on yhtälaiset mahdollisuudet ja oppimisen edellytykset.

Käytännössä se tarkoittaa, että laitteita tulee olla riittävästi käytössä kouluissa. Sen sijaan niille, joilla ”täppäri” on omasta takaa, on turha ostaa kalliita laitteita yhteiskunnan varoilla.

Suomalaiset Facebookissa 2011-2014 – käyttäjämäärät ja kuvaajat

Useampi toimittaja otti yhteyttä edellisen postaukseni johdosta, joten tein siinä aloittamani Facebook-tilastojen päivityksen niin sanotusti loppuun asti. Tässä loput tuoreet lukemat ja kuvaajat.

Suomalaisten Facebook-käyttäjien määrä nyt

Kuten aiemmissa arvioissani vertasin Facebookin mainoskoneen ilmoittamia suomalaiskäyttäjien määriä Tilastokeskuksen tuoreimpiin lukuihin yhteisöpalvelujen käytöstä. Facebookin ilmoittamat luvut ovat käytännössä v. 2013 lopun/joulukuun lukuja ja ne kuvaavat kuukausittaista käyttäjämäärää. Tilastokeskuksen luvut perustuvat kevään 2013 laajaan ja koko väestöä edustavaan kyselyyn – se on tuorein ja luotettavin kysely, mitä nyt on käytössä.

Syy tähän vertailuun on se, että Facebookin ilmoittamat luvut eivät kuvaa ihmisten määrää, vaan käyttäjätunnusten määrää. Käyttäjätunnuksia on paljon enemmän kuin todellisia ihmiskäyttäjiä johtuen siitä, että monella on useampi kuin yksi Facebook-käyttäjätunnus. Lisäksi osa käyttäjistä on ilmoittanut ikänsä väärin esimerkiksi siksi, että on liittynyt Facebookiin ennen 13 vuoden ikärajaa. Pyrkimykseni on siis poistaa Facebookin ilmoittamista käyttäjämääristä nämä virhetekijät. 

Arvioi todellisesta käyttäjämäärästä perustuu tällaiseen päättelyyn: Facebookissa ei voi olla enempää kuukausittaisia käyttäjiä kuin mitä Tilastokeskuksen mukaan on yhteensä rekisteröitynyt yhteisöpalvelujen käyttäjiksi. Käyttämäni metodi on aiemmin antanut melko hyvin totuutta vastaavia tuloksia.

Tulokset lyhyesti (luvut kuvaavat kuukausittaista käyttöä):

• Facebookissa on vuoden 2014 alussa enintään n. 2 193 000 yli 13-vuotiasta suomalaista käyttäjää.
• Facebookissa on siten n. 40 % kaikista suomalaisista (laskettuna väkiluvusta 11/2013).
• 13-64-vuotiaista suomalaisista Facebookissa on n. 2 090 000. Se on n. 58 % tästä ikähaarukasta.
• Arvio todellisesta käyttäjämäärästä poikkeaa Facebookin ilmoittamasta luvusta 219 000:llä. Näin paljon on siis ns. “valekäyttäjiä”. Aiemmin tämä ongelma esiintyi tilastoissa lähinnä teineillä, mutta nyt samaa ilmeni monessa vanhemmassakin ikäluokassa johtuen luultavasti niiden menossa olevasta kovasta kasvusta.
• Suomalaiskäyttäjien keski-ikä on 33,5 vuotta
• Käyttäjistä naisia on 52% ja miehiä 47%. Vain Facebook tietää, mitä ne loput ovat.

Ja sitten ehkäpä suurin yllätys, jota olen hieman ”säästellyt”:

• 13 vuotta täyttäneitä suomalaisia on Facebookissa n. 30 000. Se on vain 52 % ikäryhmästä.
• Verrattuna tämän hetken 16-vuotiaisiin, 13-vuotiaita on Facebookissa n. 41 % vähemmän.
• Käsittelin tarkemmin teinien Facebookin käytön vähentymistä viime kerralla. Muutos on siis ollut vielä silloin kertomaani kiihtyvämpää, kun katsotaan 13-vuotiaita. 

Muistutan, että luvut perustuvat Facebookin mainoskoneen ilmoittamiin lukuihin ja niiden pitäisi olla ajantasalla. Muutos 13-vuotiaiden kohdalla verrattuna vanhempiin on kuitenkin niin iso, että se panee epäilemään luvun paikkansapitävyyttä.

Tässä suomalaisten Facebook-käyttäjien luvut ikäryhmittäin, valkoinen alue näyttää ikäryhmän koon:

Ja tässä ikäpyramidi:

Näet kuvat isompina klikkaamalla niitä.

Suomalaisten Facebook-käytön muutokset 2011-2014

Kun verrataan arvioimiani käyttäjämääriä kolmena ajankohtana vuosina 2011-2014, muutokset näyttävät tältä:

Tämän vertailun perusteella Facebookin käyttö on vähentynyt viime vuoden aikana 14-21-vuotiailla. Ja 13-vuotiaita ei siis ole liittynyt palveluun läheskään yhtä suuressa määrin kuin heitä vanhemmat aikaisemmin.

Huomaa, että tämä kuvaaja ei ole verrattavissa viime kirjoitukseni kuvaajaan, jonka luvut olivat suoraan Facebookin mainoskoneen ilmoittamia. Tämä selittää kuvissa näkyviä eroja. Kummallakin kuvaajalla on etunsa, joten totuus lienee tämän ja viime kertaisen kuvan välimailla.

Kokonaiskäyttäjämäärä on arvioissani kehittynyt vastaavina aikoina näin:

• 22.7.2011: 1 792 000
• 23.2.2013: 2 084 000 (kasvua 07/2011 verrattuna 16 %)
• Vuoden 2014 alussa: 2 193 000 (kasvua 07/2011 verrattuna 22 %)

Jos verrataan tämän hetken lukemia 07/2011:n lukemiin, niin eniten kasvua on ollut vanhimmissa ikäluokissa, joista lukuja on saatavilla:

Synt.vuosi	Ikä v. 2014 alussa	22.7.2011	2014 alussa	Kasvu-%
1969	44	28900	38000	31 %
1968	45	28700	36000	25 %
1967	46	27900	36000	29 %
1966	47	26600	36000	35 %
1965	48	25200	32000	27 %
1964	49	24000	32000	33 %
1963	50	22700	30000	32 %
1962	51	21300	28000	31 %
1961	52	20200	28000	39 %
1960	53	18800	26000	38 %
1959	54	16600	24000	45 %
1958	55	17100	22000	29 %
1957	56	15000	22000	47 %
1956	57	14700	20000	36 %
1955	58	13300	20000	50 %
1954	59	11900	17800	50 %
1953	60	11400	16200	42 %
1952	61	10000	16400	64 %
1951	62	9900	14200	43 %
1950	63	9900	14600	47 %
1949	64	8700	14000	61 %

(Vuoden 2011 luvut on ilmoitettu tässä kahden merkitsevän numeron tarkkuudella, vuoden 2014 luvut Facebookin nykyisin käyttämällä tarkkuudella.)

Edellinen taulukko sekä viimeaikainen teinien väheneminen selittävät sitä, että Facebookin suomalaiskäyttäjien keski-ikä on noussut:

• 22.7.2011: 31,2 vuotta
• 23.2.2013: 32,2 vuotta (kasvua 07/2011 verrattuna 1 v.)
• Vuoden 2014 alussa: 33,5 vuotta (kasvua 07/2011 verrattuna 2,3 v.)

Merkillepantavaa on, että keski-ikä on viimeisen 10 kuukauden aikana noussut enemmän kuin mitä se muuttui aiemmin 1,5 vuodessa.

Tässäpä nämä, olkaa hyvät! 🙂

WhatsApp ja muut viestipalvelut syövät sekä Facebookin että tekstiviestien suosiota

Eilen oli sanomalehti Kalevassa juttu siitä, miten WhatsApp, Kik Messenger, Snapchat ja muut uudehkot viestipalvelut nakertavat tekstiviestien suosiota. Minulta oli jutussa pari kommenttia, mutta päätin kirjoittaa tarkemmin aiheesta. Tekstareiden sijaan aloitan kuitenkin Facebookista.

Ovatko suomalaisteinit jättämässä Facebookin?

Olen seurannut Facebookin suomalaisten kävijämääriä usean vuoden ajan. Tietolähteenä olen käyttänyt Facebookin mainoskoneen ilmoittamia lukemia. Aiempina vuosina oli tavallista, että aina kun uusi sukupolvi ”13-vuotiaita” liittyi vuoden aikana Facebookiin, niin lukumäärä oli suurempi kuin mitä Suomessa oli kyseisen ikäisiä ihmisiä yhteensä (lisää aiheesta täällä). Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen viime vuonna lukema jäi alle 100 %:iin koko ikäryhmän koosta.

Vuonna 2000 syntyneitä eli viime vuonna 13 vuotta täyttäneitä suomalaiskäyttäjiä on Facebookin mukaan nyt 54 000 (tyttöjä 30 000 ja poikia 24 000) mikä on n. 90 %:ia koko ikäryhmästä. Lukemat ovat karkeita likiarvoja, koska Facebook siirtyi viime vuoden aikana ilmoittamaan luvut tuhansien tarkkuudella.

Entä miltä näyttää, kun verrataan Facebookia aktiivisesti käyttävien teinien lukumääriä muutaman viime vuoden aikana? Alla olevaan kuvaajaan olen laittanut vuosina 1992-1999 syntyneiden käyttäjien määrät Facebookissa kolmena ajankohtana 2011-2014:

Kuvaa klikkaamalla näet sen isompana. (Edit 14.1.2014: kuva päivitetty, nyt mukana 1999 syntyneiden määrä 23.2.2013, lisäksi 16-vuotiaiden määrää korjattu v. 2014 alussa)

Vuoden 2014 alun luvut lienevät käytännössä v. 2013 lopun/joulukuun lukuja, koska Facebook mittaa aktiivisten käyttäjien määrää kuukausittain. Facebookin nykyisten lukujen epätarkkuuden vuoksi käytän vertailussa tuhansiin pyöristettyjä lukuja. Tietääkseni tämä on kuitenkin ensimmäinen ja tarkin vertailu aiheesta, joten pieni epätarkkuus sallittakoon. 😉

Vedenjakajana näyttää olevan vuonna 1996 syntyneet eli nykyiset 17-vuotiaat: he ovat ensimmäinen ikäluokka, joiden määrä on Facebookissa vähentynyt 22.7.2011 kerättyjen tietojen jälkeen. Sitä vanhemmissa ikäluokissa määrä on lisääntynyt ja sitä nuoremmissa määrä on vähentynyt kiihtyvästi. Hiukan yllättävänä voi pitää v. 1995 syntyneiden määrän isohkoa kasvua viime vuonna.

Merkittävin suomalaisteinien käyttäjämäärän vähentyminen näkyy kuitenkin nuoremmissa: tällä hetkellä 15- ja 14-vuotiaissa. Nyt 14-vuotiaita on Facebookissa jopa 20 000 vähemmän kuin 16-vuotiaita, vaikka ikäluokat ovat suunnilleen saman kokoiset. Suhteellisesti 16- ja 14-vuotiaiden käyttäjien määrän ero on n. 30 %.

Kyse on ISOSTA muutoksesta, sillä tätä ennen kehitys on ollut tasaista ja käyttäjämäärät ovat olleet kasvussa. Koska selvillä trendimuutoksilla on tapana jatkua, niin ennustan Facebookin käytön laskevan entisestään yhä nuoremmilla ikäluokilla.

Miten käy tekstiviestien?

Viestintävirasto on tilastoinut lähetettyjen tekstiviestien määriä puolivuosittain. Muokkasin heidän julkaisemastaan kaaviosta tähän paremmin sopivan version:

Tarkemmat luvut käyvät ilmi Viestintäviraston taulukosta, josta tärkein näkyy tässä:

	SMS-viestit, milj. kpl	Rivimuutos %	Muutos % verrattuna 1S2012
1S2012	2795
2S2012	2700	-3,4
1S2013	2555	-5,4	-8,6
2S2013	?	?	?

Tuoreimpia eli viime vuoden toisen puoliskon lukemia ei vielä ole julkaistu, mutta mikäli vuoden 2012 toisella puoliskolla alkanut laskeva suuntaus on jatkunut ja odotusteni mukaan entisestään kiihtynyt, niin varovaisenkin arvion mukaan puhutaan 15 %:in laskusta alle kahdessa vuodessa.

On kiinnostavaa nähdä, milloin operaattorit suostuvat puhumaan isosta muutoksesta – kyse kun lienee vuositasolla jo yli puolesta miljardista lähetetystä tekstiviestistä vähemmän kuin vuonna 2012. Epäilemättä tekstareiden väheneminen tuntuu jo operaattoreiden rahakirstuissa. Niin, miksipä lähettää tekstiviestejä, kun WhatsAppissa ja muissa some-palveluissa viestin voi lähettää ilmaiseksi kunhan netti on käytössä? Ei ihme, että halvan netin ajan julistetaan loppuvan pian.

Kuinka moni käyttää WhatsAppia?

WhatsApp tuntuisi olevan useiden lähteiden mukaan tämän hetken ”suurin voittaja” teinien ja parikymppisten viestintäpalveluna. Tämän voi jokainen varmistaa lataamalla WhatsAppin kännykkäänsä ja katsomalla, kuinka moni omista kontakteista jo palvelua käyttää.

Ikävä kyllä kovin luotettavia kyselyitä WhatsAppista ja vastaavista ei Suomesta vielä löydy. Ainoa laajasti uutisoitu kysely on tehty v. 2013 keväällä/alkukesällä Vaasan yliopistossa. Lainaus YLE:n uutisesta:

Vaasan yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret käyttävät viestinnässään sähköpostia, puhelinta ja Facebookia. Tutkijoita yllätti WhatsApp-applikaation suosio. Siinä, missä sähköposti oli 100 prosenttisesti nuorten suosima kommunikointiväline ja Facebook ja puhelin 99-prosenttisesti, WhatsAppia käytti jo 83 prosenttia nuorista opiskelijoista.

Tutkimusta varten haastateltiin reilut sata Vaasan yliopiston 20 – 25-vuotiasta opiskelijaa. Kommunikointikanavia, joiden käyttöä tutkimuksessa analysoitiin, olivat sähköposti, puhelinsoitto, Facebook, Twitter, WhatsApp ja Skype.

Kyseessä oli siis yksittäisen oppilaitoksen kysely eikä yleistettävä tilastollinen tutkimus. Ehkä juuri siksi ”tutkimuksesta” ei löytynyt enää mitään Vaasan yliopiston nettisivuilta, vaikka Google yhä löytääkin sivun, jossa siitä on aikoinaan ollut tiedote.

Lähes samoihin aikoihin eli v. 2013 keväällä tehtiin toinen huomattavasti laajempi kysely suomalaisnuorten sosiaalisen median käytöstä ebrand Suomen toimesta. WhatsApp nousi esiin vain yhdessä kohtaa tuloksia:

Tutkimuksen mukaan 14 % nuorista käyttää mobiililaitteella eri sosiaalisen median palveluita kuin tietokoneella käytettäessä. Tällöin suosituimmiksi mobiililaitteilla käytettäviksi palveluiksi nousivat Instagram, Kik Messenger, WhatsApp, Twitter, Foursquare sekä GifBoom.

Toisaalta kun samassa yhteydessä kysyttiin nuorten suosituinta sosiaalisen median palvelua, WhatsApp ei yltänyt edes tuloksiin mukaan. Tätä selittänee se, ettei WhatsApp ollut mukana tutkijoiden laatimassa valmiissa listassa, vaan vastaajien olisi pitänyt muistaa mainita se erikseen. Mikä puolestaan kuvaa hyvin some-maailman muutosten nopeutta: vaikea tässä on perässä pysyä. 🙂

Vähän lisää + yhteenvetoa

Jonkun sosiaalisen median palvelun suosion kasvu on aina jostain muusta ajankäytöstä pois. Toisaalta yksittäinen ihminen tarvitsee vain rajallisen määrän erilaisia viestintäkanavia. Viime vuosien kehityssuunta on ollut, että käyttäjät eriytyvät useampiin some-palveluihin ja kanaviin tarpeidensa ja tottumustensa mukaan.

• Alle 17-vuotiaat ovat alkaneet siirtymään vähitellen Facebookista muihin some-palveluihin.
• Alle Facebook-iän (13 v.) olevat nuoret eivät liity Facebookin enää läheskään yhtä suurissa määrin kuin heitä vanhemmat.
• Tekstiviestejä lähetetään jatkuvasti yhä vähemmän – todennäköisesti juuri siksi, että ilmaisia nettipohjaisia vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla.
• Nuorten viestikanavina nousussa ovat tällä hetkellä etenkin WhatsApp, Kik Messenger ja Instagram, joka on vast’ikään lisännyt yksityisviestit ominaisuuksiinsa. Ne vähentävät myös Facebookin käyttöä, mutta Facebook pitää pintansa yli 20-vuotiailla.

Ilmiö on tuttu maailmalta, joten ei ole yllätys, että sama tapahtuu meilläkin. Yleensä tällaiset USA:ssa ensiksi nähdyt muutokset netin käytössä näkyvät Suomessa yhden – kolmen vuoden viiveellä.

P.S. Laajempaa tulevaisuuden ennakointia oli viime kirjoituksessa.