Pisa-tulokset, populismi ja tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa

11Jou13

PISA-tulokset tulivat ja Suomi putosi pois maailman parasta opetusta tarjoavien maiden joukosta. Mutta vain maailman: kun katsotaan PISA:n yhteispisteitä, Suomi on edelleen paras Euroopassa.

Tulokseen voi edelleen olla erittäin tyytyväinen, mutta osaamistason laskevaan trendiin tietenkään ei. PISA-tulokset ovatkin antaneet oivan keppihevosen eri tahoille ajaa omaa agendaansa. Kummallista kyllä, osa populistisista ulostuloista on jopa täysin vastakkaisia varsinaisten PISA-tulosten ja sitä analysoineiden tutkijoiden johtopäätösten kanssa.

Pahimmasta PISA-uutisankasta vastaa… YLE!

Varsinkin keskustelu tietotekniikan ja kännyköiden käytöstä kouluissa käy parhaillaan kuumana – ja melkoisen villinä. Etenkin tämä YLE:n uutinen sai paljon huomiota:

YLE 9.12.2013: Tietotekniikan lisääminen kouluissa saattaisi vain heikentää oppimistuloksia

Jutussa Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitoksen johtaja Jari Lavonen toteaa mm. seuraavaa:

Tietokoneiden käytön määrällä on negatiivinen yhteys osaamiseen. Nyt jos ehdotetaan, että lisätään tietotekniikan käyttöä, niin sanotaan myös, että halutaan huonompia tuloksia, Lavonen naurahtaa.

Tämä oli toimittajan toimesta nostettu niin jutun otsikkoon kuin sen ingressiinkin eli aloituskappaleeseen, jossa on totuttu näkemään uutisen keskeinen sisältö. Ikävä kyllä tässä tapauksessa toimittaja joko unohti tarkistaa, mihin faktoihin haastateltavan väite perustuu tai sitten hän nosti tarkoituksella täydellisen mutu-kommentin uutisen kärjeksi.

Ei siksi ihme, että aiheesta nousi iso haloo opettajien suosimassa Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -Facebook-ryhmässä. Useimmat ihmettelivät aivan oikein, miten Lavonen väitteensä perustelee. PISA-tutkimuksen aineistoista kun tällaista päätelmää ei voi luotettavasti tehdä. (Mikäli tämä aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa lukea tämä artikkeli ja etenkin sen päätösosa, jossa todetaan, ettei PISA-tulokset oikeastaan sovellu tietotekniikan opetuskäytön ja oppimistulosten välisen yhteyden arvioimiseen.)

Osallistuin keskusteluun itsekin ja pyysin siihen mukaan myös Jari Lavosen. Seuraavassa kuvakaappaus keskeisestä osasta keskustelua:

Kuvakaappaus: Jari Lavonen irtisanoutuu väitteestään

Jari Lavonen siis irtisanoutuu tässä väitteestään, että tietotekniikka huonontaa PISA-tuloksia. Kyseessä oli vain toimittajalle lipsahtanut oma mielipide, ”vääränlaista konkretisointia”, jolle ei löydy faktaperustaa. 

Kun tällainen yhden henkilön lipsahdus ja perusteeton väite päätyy uutisen otsikkoon, sille on vain yksi pätevä nimitys: uutisankka.

Valtakunnanmedian olisi vähintään pitänyt kysyä jonkun muunkin asiantuntija näkemys samasta asiasta. Parempi olisi ollut, jos toimittaja olisi penännyt Lavoselta, minkä tutkimuksen tai tieteellisen julkaisun perusteella hän näin väitti. Lavosen kommenttien perusteella toimittaja valikoi haastattelusta kaikkein kärjekkäimmät kohdat, eikä ilmeisesti tarkistanut niitä jälkeenpäin haastateltavalta. Hiukan epäreilua myös haastateltavaa kohtaan.

Onnea YLE! Toivottavasti korjaatte virheenne yhtä näyttävästi kuin sen toitte julki.

Lisäys 12.12.2013 klo 16:15: Toimittaja Tuuli Toivanen oli tarkistanut Jari Lavoselta, mitä mieltä hän loppujen lopuksi asiasta on. Facebookissa käydystä keskustelusta poiketen hän on kuin onkin väitteensä takana:

@tuulitoivanen: On kai Pisa-tutkijalla ja OKLn johtajalla oikeus mielipiteeseen. Tarkistin: samaa mieltä on. Mielipiteen taustalla kys. korrelaatio.

Näin ollen pitänee sitten todeta, että ymmärsin jotenkin väärin sen, mitä Jari Lavonen tarkoitti em. Facebook-keskustelussa. En vain tajua, miten muutoin ”vääränlaisen konkretisoinnin” olisi voinut ymmärtää.

Mitä PISA-tutkimus todella sanoo tieto- ja viestintätekniikasta?

Väitän, että em. YLE:n uutisella on ollut iso vaikutus siihen, millä sävyllä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kouluissa on viime päivät keskusteltu. Koko keskustelu on kääntynyt juupas-eipäs-väittelyksi, kun sen sijaan pitäisi keskustella MITEN tietotekniikkaa käytetään kouluissa.

Jos sopii, niin teen tässä välissä selväksi oman mielipiteeni:

  • Ei, en ole sitä mieltä, että oppilaiden pitää saada käyttää kännykkää tunnilla koska vain sen sijaan, että he opiskelisivat. En myöskään ole sitä mieltä, että ratkaisu on kieltää kaikki oppilaiden omat laitteet koulussa tai kerätä ne tunnin aluksi pois.
  • Koulujen ja opettajien pitäisi hallita tieto- ja viestintätekniikkaa sen verran, että oppilaiden omia laitteita osattaisiin käyttää järkeviin ja hyödyllisiin tarkoituksiin koulussa ja oppimisen tukena. Tästä on paljon tutkimusta, tietoa ja osaamista Suomessa, mutta sitä ei ole saatu vielä laajasti sovellettua arkipäivän opetustyöhön – eikä opettajia ole riittävästi täydennyskoulutettu siihen.
  • Aiheesta lisää aiemmassa blogikirjoituksessa

Vaikka PISA-tutkimus ei suoraan tutki tieto- ja viestintätekniikan käyttötapoja opetuksessa, aihetta sivutaan Suomen PISA-raportissa. Poimin tähän liittyviä lainauksia raportin johtopäätöksistä alapuolelle. Tässä ”läksyä” erityisesti teille, jotka syytätte PISA-tulosten laskusta tietotekniikkaa:

 Varsinkin matematiikassa tarvitaan uudenlaisia opetuksellisia innovaatioita, joissa hyödynnetään erityisesti poikien vahvaa kiinnostusta tietoteknologiaan

Opetuksessa tulee ottaa käyttöön nykyistä monipuolisempia lähestymistapoja ja pedagogisia ratkaisuja, kuten pelit, tutkiva oppiminen, konkretisointi ja opitun liittäminen arkielämään. Teknologiaa, kuten iPadeja ja älytauluja, tulee hyödyntää opetuksessa tehokkaasti. Opetuksessa pyritään myös löytämään oppilaiden yhteisiä opiskelumuotoja.

Perusopetuksen pedagogisten käytänteiden uudistaminen edellyttääkin mittavaa opettajien täydennyskoulutusta, jossa paneudutaan muun muassa yhteisöllisten ja toiminnallisten työtapojen, tutkivan oppimisen lähestymistapojen ja teknologiatuetun pedagogiikan käyttöön opetuksessa.

PISAn tulokset kertovat osaltaan siitä, että koulun arjen ja nuorten odotusten välillä on kasvava kitka. Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä toisaalta nuorten koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä.

Yksinkertaistaen: koulun pitää kyetä uudistumaan niin, että se motivoi nykynuoria tekemään töitä oppimisensa eteen. Yksi ratkaisu tähän on nimenomaan tekniset vempeleet. Se pitää kuitenkin tehdä niin, että tuloksena on syvällistä oppimista ja ymmärrystä eikä vain parempaa kouluviihtyvyyttä. Pedagogiikka ja opetuksen kehittäminen edellä, ei vain uutta teknologiaa itsetarkoituksellisesti

Haaste kouluille, opettajille ja koko koulutusalalle: miten voitte opettaa nuoria käyttämään kännyköitä, tietokoneita ja nettiä oppimisen ja yhteistyön tukena, jos ette käytä niitä itse keskinäisessä työssänne?

About these ads


8 Responses to “Pisa-tulokset, populismi ja tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa”

  1. Erittäin hyvin kirjoitettu Harto! Juuri näin!

  2. Näkökulmaa saadaan myös aikuisten PIAAC-tuloksista: ”Osa tutkimukseen osallistuneista ei osannut tai halunnut käyttää tietokonetta tehtävien tekemiseen. Näiltä henkilöiltä jäi tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisuosio tekemättä. Heidän osuutensa on OECD-maissa keskimäärin 24 prosenttia ja Suomessakin noin 19 prosenttia. Suomen 16–65-vuotiaasta aikuisväestöstä 30 prosentilla eli noin miljoonalla aikuisella on puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot, kun lasketaan yhteen ongelmanratkaisutehtävissä heikosti menestyneet ja ne, jotka eivät tehneet tehtäviä tietokoneella.” (https://ktl.jyu.fi/ajankohtaista/suomalaisten-aikuisten-perustaidot-oecd-maiden-parhaimmistoa-tiedote-8.10.2013)

    Tvt-taidot ovat nykyisin olennainen osa kansalaistaitoja. Sähköisen asioinnin määrä on kasvanut merkittävästi. Toisin sanoen, kyllä se tekninen osaaminenkin on tärkeää ja siihen opettaminen. Tietysti pedagogiikka ja sisällöt edellä, mutta myös turvaten pärjäämisen kehittyvässä yhteiskunnassa.

  3. 4 Harto

    Kiitos kommenteista!

    Henna: olen samaa mieltä. Tieto- ja viestintätekniset taidot (yhdistettynä mm. yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoihin) ovat myös jo keskeisiä oppimistaitoja: se kuka hallitsee ne hyvin, menestyy paremmin opiskelussaan ja myöhemmin työelämässä, jossa näiden taitojen perään jo kovasti huudellaan. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikkaan liittyy paljon yleistietoa, jonka pitäisi myös sisältyä kouluopetukseen. Eikä siihen tarvitsisi edes laatia uusia oppikirjoja, koska sisällöt voi hakea ja koostaa netistä osana taitojen harjoittelua.

    Laura: saas nähdä, leviääkö ”vääränlainen konkretisointi” laajempaan käyttöön. Mulle ihan uusi käsite – vähän niin kuin ”kyllä ja ei” samassa paketissa. :)


  1. 1 Pisa-tulokset, populismi ja tieto- ja viestint&...
  2. 2 YLEN uutisankka - Pisa-tulokset, populismi ja t...
  3. 3 Pisa-hätä | Oppimisen osasia
  4. 4 Pisa-tulokset, populismi ja tieto- ja viestint&...

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 5 128 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: