Opettajien TVT-taidot ja opetuskulttuuri: selvä ongelma ja selvä ratkaisu

07Hel13

Jos et vielä lukenut tuoreimpia tuloksia suomalaisten opettajien tieto- ja viestintätekniikan (TVT) taidoista, niin suosittelen lukemaan tämän Kauppalehden uutisen.

Lyhyesti pääkohdat:

  • 90 % suomalaisopettajista ilmoitti, ettei heillä ole tarvittavia taitoja digitaalisen mediateknologian hyödyntämiseen opetuksessa
  • 93 %  ilmoitti, että he hyödyntäisivät digitaalista mediateknologiaa opetuksessaan enemmän, jos vain saisivat siihen tukea ja koulutusta
  • Pahimmat ongelmat löytyivät puuttuvista tai vanhentuneista laitteista (62 %), paikan puuttumisesta opetussuunnitelmasta (58 %)  sekä opettajien opetustaidoista (49 %)

Hienoa, että kerrankin tätä kysytään opettajilta itseltään. Ja hienoa, että he ovat vastanneet ilmeisen rehellisesti.

Heti perään on esitettävä pakollinen kritiikki: uutisessa ei kerrota otoskokoa eikä tapaa, miten vastaukset kerättiin, joten näitä tuloksia ei voi mitenkään yleistää. Mainitaan vain ylimalkaisesti, että vastaajat olivat peruskoulun ja lukion opettajia. Todennäköisesti Kauppalehti on julkaissut Adoben lehdistötiedotteen sellaisenaan ja kyse on ns. tutkimuksen muotoon puetusta mainoksesta.

[Edit: tutkimusraportti löytyi (kiitos Teemu Pääkkönen!) ja siitä selviää, että otoskoko oli Suomessa 55 opettajaa peruskoulun yläluokilta ja lukiosta syys–marraskuussa 2012. Edit2: huomattavasti luotettavampaa tietoa opettajien TVT-osaamisesta löytyy tuoreesta oppimisympäristöt-kyselystä (kiitos Minna Nummenmaa!), jossa vastaajina oli 2493 opettajaa eri puolilta Suomea.]

Tulokset voisi mitätöidä edellisen kappaleen perusteella kokonaan ja voisin vaikka jatkaa kritiikkiä koko tämän bloggauksen verran, JOS ne eivät tuntuisi osuvan niin kipeästi oikeaan. Sitä vaan ei voi kiistää, että suomalaisopettajilla on täysin riittämättömät TVT-taidot – katsoi asiaa Adobe-lasien, some-lasien tai millaisten TVT-taitojen näkökulmasta tahansa.

Yhtälailla ratkaisukin on selvä: 1) lisää tukea ja koulutusta, 2) laitteet/infra kuntoon ja 3) TVT näkyvästi opetussuunnitelmiin (nykytilanne on käsittämätön!!).

Paljon puhuvaa on, että pahimmiksi ongelmiksi mainitaan ”opettajien opetustaidot”. Siinä tullaan lähelle viime aikojen keskustelua, miksi ja miten teknologiaa ylipäätään pitäisi käyttää kouluissa. Keskustelussa tuntuu olevan äänekkäimpinä kaksi ääripäätä, joista toinen julistaa ”teknologiaa kouluun!” ja toinen ”ei teknologiaa!”.

Mutta hyvät ystävät: kyse on edelleen opetuksesta ja oppimisesta. Ei teknologiaa teknologian vuoksi, vaan pelkästään ja vain silloin, kun sille on pedagogisesti perusteltu käyttötapa.

Opettajien opetustaitojen puute teknologian käytössä tulee esille silloin, kun iPadia, älypuhelinta, älytaulua tai mitä tahansa teknologiaa käytetään vailla sen arviointia, miten sitä tulee käyttää, jotta se tukee oppimista. Teknologia ei ole itsessään perustelu sen käytölle, vaan opettajalle pitäisi olla selvää (tai hänen pitäisi selvittää), miten teknologia auttaa toteuttamaan opetuksen tavoitteita, eli miten ja milloin sen käyttö johtaa loogisesti oppimiseen. Eikä arvioinniksi riitä jonkun muun selitys, jos se joku muu ei ole samassa luokassa.

Eli tulkitsen Adoben tuloksen niin, että painopiste ”teknologian opetuskäytössä” pitäisi pian saada siirtymään jälkimmäiselle sanalle. Olen sen verran optimisti, että uskon näin tapahtuvan, sillä tärkein askel on jo otettu: opettajat tiedostavat itse puutteensa, tarpeensa ja tarvittavan ratkaisun. Kouluihin ei tarvita ensisijassa lisää uutta teknologiaa, vaan tukea ja koulutusta opettajille.

Tarvitaan kerralla isompi muutos koulujen toimintakulttuuriin

Samalla soisin, että opetuksessa tapahtuisi toinen vähintään yhtä tärkeä muutos, joka tosin liittyy edelliseen. Nimittäin opettajien (teknologisten) opetustaitojen harpatessa eteenpäin sen tulisi tarkoittaa sitä, että opetuskulttuuri siirtyisi entistä yhteisöllisempään ja avoimempaan suuntaan. Yhteisöllisen oppimisen on oppimistutkimuksen mukaan todettu johtavan parempiin oppimistuloksiin yksilötasolla. (Tarkemmat perustelut voi kaivaa viimeisen 20 vuoden tutkimuksesta.)

Ja kas:  yhteisölliseen työskentelyyn ja oppimiseen opetusteknologia tarjoaa mainioimpia välineitään. Näin on etenkin sosiaalisen median opetuskäytössä. Väitän samalla, että juuri sosiaalinen media koulun ulkopuolisena ilmiönä on saanut monet opettajat havahtumaan myös koulun toimintakulttuurin ja opetusmenetelmien muuttamiseen. Jokaisesta koulusta löytynee vähintään muutama sosiaalisesta mediasta, TVT:stä ja opetuksen kehittämisestä innostunut opettaja, mutta nykytilanteessa he eivät välttämättä saa tarvittavaa tukea, jotta innostus leviäisi muihinkin opettajiin. Joissakin harvoissa kouluissa tilanne on onneksi parempi.

Samaan aikaan elinkeinoelämä vaatii työmarkkinoille uusia osaajia, jotka hallitsevat niin uuden teknologian, somen kuin yhteisölliset työskentelytavatkin. Lisää työelämän vaatimuksista voi lukea esim. aiemmasta ”avautumisestani”.

Jos TVT olisi ollut jo vuosia vahvasti mukana valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa, Suomen koulujen tilanne olisi tänään huomattavasti valoisampi. Eikä ehkä pelkästään niiden. Tämä ei ollut kritiikki, vaan fakta, jota tuskin kukaan enää kieltää.

Se, mitä tarkoitan yhteisöllisyydellä ja avoimuudella opetuksessa, selviää tarkemmin tästä keskiviikkona pitämästäni esityksestä:

Avaa esitys SlideSharessa

P.S. Jos olet eri mieltä, kommentoi. ;) Ja hienoa, jos kommentoit muutenkin.

About these ads


12 Responses to “Opettajien TVT-taidot ja opetuskulttuuri: selvä ongelma ja selvä ratkaisu”

  1. 1 LaruX

    Hehe.. Samaa mieltä. Eipähän ainakaan itseltäni täällä opettajankoulutuksen puolella työt lopu.

    Nyt pitää toivoa että opetussuunitelman perusteiden uudistamistyön uudistusinto säilyy lopullisiin päätöksiin asti.

  2. 2 Janne

    Olen täysin samaa mieltä.
    Ikäväkseni olen kuullut melko masentavia vastauksia opettajilta, kun olen kysynyt opettajilta mitä itse voisit tehdä opetusosaamisen kehittämisen eteen?

    (Ja en tarkoita nyt vain teknologiapuolta, vaan juuri Hartonkin korostamaa laajempaa näkökulmaa.)

    Harmittavan usein kuulee vastauksia, kuten ”en osaa”’, ”en halua”, ”opetusalallani ei tarvitse”, ”ei sovellu minun alalleni”, ”ei ole aikaa”, ”en koe tarvetta”, ”en näe mahdollisuuksia”, ”ei kiinnosta”… ja viimeisin kuulemani kommentti oli ”seuraava kehitysaskel tulee uuden sukupolven mukana, kun opettajankoulutuskin on muuttunut ajan tasalle”.

    Olen myös mielummin optimisti, mutta ärsyttää ja suututtaa jos opetuksen ja oppimisen asiantuntijat eivät näe mahdollisuuksia oman osaamisensa ja työnsä kehittämisessä.

  3. 3 Annukka Leutonen

    Juuri näin! Harmittavan usein opettajilla on sellainen asenne, että teknologia syö luovuuden ja kädentaitoja. Monet myös torjuvat somen ihan periaatteesta tutustumatta edes asiaan. Mutta onneksi on poikkeuksiakin.

  4. Erittäin osuva bloggaus, Harto. Allekirjoitan.

  5. 5 EliasA

    Ironia on vaikea laji joten sanotaan nyt heti, että yritän ironiaa.

    Ilmiössähän on kyse suomalaisesta laatukäsitteestä. Rakentamisen alalla vastaava voidaan verbalisoida tuttavani sanoin: ”Suomalaisen rakentamisen ISO 9000-laatustandardin käyttöönotto tarkoitti laadun vakioimista vallitsevaan tasoon, joka oli jossain naurettavan ja välttävän välimaastossa.”

    Kyllä tästä noustaan. Toivottavasti ennen kuin tulee turpaan enemmälti.

  6. 6 Sanna

    Olenkohan ainoa, jonka mielestä on käsittämätöntä, että kyseinen Adoben ”tutkimus” edes ylittää uutiskynnyksen tai että Suomen suurin taloussanomalehti julkaisee sen näin onnettomalla otsikolla?

    Kyselyn n=111, 55 yläkoulujen ja 56 korkeakoulujen opettajaa. Näin pienen otannan perusteella tuloksia tuskin voi yleistää koskemaan yleisesti opettajia. En ole nähnyt alkuperäistä kyselyä, mutta julkaisun perusteella Adobe näyttää määrittelevän ”digitaalinen mediateknologia: esimerkiksi kuvankäsittelyohjelmiston käyttäminen ja muiden mediaan ja kommunikointiin liittyvien ohjelmistojen hyödyntäminen”. Digitaidot ovat paljon muutakin kuin Adoben tuotteiden käyttötaitoja.

    Ja ei, en ole opettaja, toivoisin vain hieman kriittistä suhtautumista kaiken sortin tutkimustuloksiin ja niistä uutisointiin. Kauppalehti ainakin nielaisi tämän mainossyötin koukkuineen päivineen. Opettajien digitaidoissa totta totisesti on parantamisen varaa, mutta eivät ne lähellä nollaa ole.

    • 7 Harto

      Kiitos kommentista. Et varmasti ole ainoa – otinhan myös tuon esille heti kirjoituksen alussa.

  7. 8 Johanna

    Hieno juttu – tällaisia tarvitaan lisää!
    Lisää toivoisin myös ymmärtävän oppimisen avaamista. Luulisin, että se voisi olla tie saada opet yhteisölliseen oppimiseen.

  8. 9 Anna

    Juuri äsken kirjoitin koulun rehtorille ja nykyiselle sekä tulevalle vararehtorille viestin oppilaiden olemattomista tvt-taidoista ja siitä miten reagoimme tilanteeseen. Todellisuus on kuitenkin karu: oppilaiden heikot tvt-taidot johtuvat paljolti myös siitä, että opettajien tvt-taidoissa ja etenkin asenteissa on valtavasti parantamisen varaa.


  1. 1 Future | Pearltrees
  2. 2 Opettajien TVT-taidot ja opetuskulttuuri: selv&...
  3. 3 Opettajien TVT-taidot ja opetuskulttuuri: selv&...

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 5 190 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: