Digitaalinen eriarvoistuminen näkyy netinkäytössä ja verkko-opiskelussa

24Tam12

Kirjoitin Tilastokeskuksen tieto- ja viestintätekniikan tuoreimmasta tutkimuksesta marraskuussa. Sain jo tuolloin Tilastokeskukselta tarkempia lukuja, miten netinkäyttö ja verkko-opiskelu jakautuvat eri tekijöiden mukaan. Nyt ehdin vihdoinkin laittaa saamani tulokset muidenkin nähtäväksi.

Taustana on se, että netin käyttötaidot ovat tärkeitä nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Julkiset palvelut, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansalaisaktivismi siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Täysivaltainen yhteiskunnan jäsenyys edellyttää taitoa toimia verkossa. Toiseksi maaltapako jatkuu: etenkin koulutus keskittyy suuriin kaupunkeihin, syrjäseutujen koulut kärsivät resurssipulasta ja jäävät helposti paitsioon tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Verkko-opiskelu on harvoja mittareita, mitä TVT:n käytöstä kouluissa on vuosittain tehtävistä tilastoista saatavilla. Toisaalta verkko-opiskelun kautta opitaan myös ensiksi mainittuja tietoyhteiskunnassa tarvittavia taitoja.

Aivan aluksi haluan kiittää Tilastokeskuksen Perttu Melkasta, joka vastasi kysymyksiini ja näki sen vaivan, että koosti pyytämäni taulukot sekä antoi asiantuntijan näkemyksensä tuloksista. Olen harvoin saanut mistään näin hyvää palvelua! Tärkeimmät tulokset käyvätkin ilmi Pertun viestistä:

Hypoteesisi näyttäisi osuvan oikeaan: internetin käyttö vähenee ikä ja koulutusryhmittäin tarkasteltuna mitä perifeerisemmästä kunnasta on kyse. Kuntatyyppien sisälläkin internetin käyttöön vaikuttaa koulutusaste. Tämä ei koske nuorinta ikäryhmää, jossa koulutuserot ovat pitkälti ikäeroja ja joissa vastaajien määrä jää paikoin liian vähäiseksi. Pääsääntöhän nuorten kohdalla on, että he kaikki käyttävät nettiä.

Sitten tuloksiin.

Käyttänyt Internetiä viimeisen 3 kk:n aikana (%:ia vastaajista):

Koulutusaste ja ikä	Pääkaupunki- seutu	Suuret kaupungit	Muut kaupunkimaiset kunnat	Taajaan asutut tai maaseutumaiset kunnat
Perusaste 16-24	97,09	100,00	100,00	100,00
Keskiaste 16-24	100,00	100,00	100,00	96,57
Perusaste 25-54	91,71	89,29	86,70	87,56
Keskiaste 25-54	100,00	98,71	99,62	94,41
Korkea-aste 25-54	99,46	100,00	99,45	99,27
Perusaste 55-74	65,20	41,18	61,76	41,85
Keskiaste 55-74	71,97	70,61	69,64	70,14
Korkea-aste 55-74	88,87	88,00	92,47	92,31
Kaikki	93,21	90,00	90,57	83,47

Punaisella merkityissä arvoissa on ollut liian vähän vastaajia (alle 50), jotta niitä voitaisiin pitää luotettavina. Kysymykseen vastanneiden otoskoko on 2436.

Tärkein havainto on, että suurimmassa digitaalisen syrjäytymisen vaarassa ovat perusasteen koulutuksen omaavat 55-74-vuotiaat. Internetin käyttö on myös kokonaisuutena tarkasteltuna olennaisesti vähäisempää taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Siis niissä, joissa lähipalvelut ovat vähentyneet ja sähköisillä palveluilla olisi siten suurin tarve.

Käyttänyt viimeisen 3 kk aikana internetiä yksityistarkoituksessa verkko-opiskeluun (%:ia vastaajista):

	Pääkaupunki- seutu	Suuret kaupungit	Muut kaupunkimaiset kunnat	Taajaan asutut tai maaseutumaiset kunnat
Opiskelija	47,98	62,93	45,43	40,16
Työllinen	13,82	15,20	12,91	7,78
Eläkeläinen	2,13	0,73	1,17	0,46
Muut	3,31	14,44	6,98	4,57
Kaikki	16,28	22,04	13,66	8,57

Punaisella merkityissä arvoissa on ollut liian vähän vastaajia (alle 50), jotta niitä voitaisiin pitää luotettavina. Kysymykseen vastanneiden otoskoko on 2815.

Tärkein havainto on, että verkko-opiskelu näyttää vähenevän sen mukaan, mitä maaseutumaisemmasta kunnasta on kyse. Siis niissä, joissa verkko-opiskelulla olisi suurin tarve fyysisesti lähellä olevan koulutustarjonnan vähetessä. Yllättävänä voidaan pitää myös sitä, että pääkaupunkiseudulla verkko-opiskelu näyttää olevan harvinaisempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Tutkija Perttu Melkas tarkasteli tuloksia myös yhdistäen opiskelijat ja työlliset samaan ryhmään, jolloin luottamustaso on riittävä, ja tulokset jakaantuivat samaan tapaan kuin yllä.

Tarkemmat taulukot ovat saatavana Google dokumenttina, joista kuka tahansa voi tarkistaa yllä kerrotun. Otoskoon pienuuden vuoksi tuloksia on järkevää esittää vain kokonaisuutena, ei yksittäisiä lukuja (varsinkaan punaisella merkittyjä) lainaten.

Lopuksi ehkäpä tärkein tulos:

Jotta digitaalisen syrjäytymisen ilmiöön ja sen syihin päästäisiin paremmin käsiksi, aiheesta tarvittaisiin huomattavasti laajempaa ja syvällisempää tutkimusta. 

Kategoria(t): hiljaiset signaalit, Internet, koulutus, tilastot, tutkimus, verkko-opiskelu, yhteiskunta   |  Jätä kommentti