Annen ja Tarmon kanssa käyty keskustelu jäi mukavasti muhimaan ajatuksiin – eli saavutin viestillä sen mitä toivoinkin, kun sain siihen hyviä kommentteja. Tarmo esitti yhden määrittelyn yhteisölle (käytäntöyhteisö). Yhteisö-käsitettä käytetään kuitenkin niin monilla tavoilla, että pelkällä “yhteisöllä” ei ole kovin paljon sisältöä. On aika luonnollista, että ensiksi on löydetty pitkäaikaiset keskittyneet yhteisöt ja tutkittu niitä, mutta moni tutkija viittaa myös lyhytkestoisempiin yhteisöihin.

Otan esimerkin, mitä tarkoitin kontekstisidonnaisella yhteisöllä:
1. Joku aloittaa keskustelun vaikkapa Qaiku-mikroblogissa
2. Keskusteluun osallistuu esim. 5 aiheesta kiinnostunutta palvelun käyttäjää.
3. Osa keskustelijoista tuntee toisensa ennestään, mutta osa ei. Kaikki eivät ole edes lähellä toisiaan palvelun muodostamassa sosiaalisessa verkostossa.
4. Käydään verrattaina pitkä keskustelu (kymmeniä viestejä). Lopulta keskustelussa tullaan johonkin tulokseen, käyttäjät saattavat kiitellä muita tms.
5. Lopussa mukaan tulee ennestään keskusteluun osallistumaton käyttäjä ja esittää kommentteja, jotka eivät sovi keskustelun juoneen/vaiheeseen. Hänelle ei juurikaan vastata. Joku saattaa huomauttaa, että “tulet myöhässä”, “tämä käsiteltiin jo” tms. (Tai siitä seuraa sivupolku/uusi keskustelu, jossa on oleellisesti eri osallistujat kuin aluksi.)

Tällainen keskustelunkulku on varmasti monelle tuttu. Mutta mitä tässä havaitaan? Selvästikin tietyt käyttäjät liittyvät tiettyyn keskustelun aiheeseen. Aiheen käsittelylle voidaan määritellä alku ja loppu – kuten myös siinä mukana olevien osallistumiselle. Keskustelijat eivät muutoin muodosta palvelussa mitään kiinteää ryhmää, verkostoa tms. Vaiheessa 5. mukaan pyrkivä keskustelija koetaan jotenkin ulkopuoliseksi. Mutta MINKÄ ulkopuoliseksi?

Kirjoittelin joskus 1990-luvulla erityyppisten (3D) verkkoyhteisöjen dynamiikasta ja kätilöinnistä, mutta paletti on oleellisesti muuttunut sosiaalisen median myötä. 1990-luvun alkupuolen “ykkösvaiheen” tiiviit verkkoyhteisöt ovat vaihtuneet enemmän tai vähemmän yksilökeskeisiksi verkostoiksi ja kuten Harto tuossa hyvin toteaa, niin muuttujina voisi käyttää esm ajallista kestoa sekä kietoutumista yhden / monen palvelun ympärille.

Oman mausteensa soppaan antaa oppimisyhteisöt, mutta onneksi voin jättää tuon puolen aiemmille kommentoijille

Vaatii mähkimistä onko esm yksittäinen Jaiku/Qaiku/fb/Deli -posse yhteisö vai verkosto tia jotain siltä väliltä? Joka tapauksessa itse tiedän ainakin yhden kollektiivin, joka suunnilleen linkkaa toisensa tuttavikseen palvelusta riippumatta ja kommunikoi monen kanavan kautta. Aiemmin Jaikua voi ajatella hubina, mutta Qaiku ei ole saavuttanut samanlaista statusta vaan nyt fb näyttäisi olevan hubina.

Ajattelin lähestyä aihetta Sometun verkostoanalyysilla, joka osoittaa että ainakin Sometu -verkosto koostuu itse asiassa varsin monenlaisista aliverkostoista.

Mutta ehkä kiinnostavinta on mähkiä tuota instant-yhteisöllisyyttä, joka hieman verkkovoiman tapaan kehkeytyy vaikkapa yksittäisen threadin, uutisen, videon tai valokuvan ympärille. Ajattelin kutsua sitä alustavasti sosiaaliseksi tihentymäksi, mutta katsotaan nyt.

Laittelen jonkin draftin Tutkimusparven wikiin, jos aikataulu antaa myöten. SL on jo 15.9. joten hoppu tulee.

Jos jolekulle tulee mieleen virtuaali/verkkoyhteisölle hyvä tuoreehko ja siteerattu määriteltä (sarjassamme elämää Rheingoldin jälkeen), niin pistäkää ihmeessä vinkkiä tänne, mailiini tai Qaikuun.

Minusta *seurapiiri* on melko kelpo sana kuvaamaan yhtä Qaiku-keskusteluketjua. Homma laventuu vielä kaikenlaisiin linkityksiin, blogimerkintöihin yms. juoruiluihin, että “siellä supateltiin, että…”

Kun oppimistutkimuksessa puhutaan oppimisyhteisöstä, sillä viitataan monen kokoisiin yhteisöihin: kouluun, koululuokkaan ja lopulta muutamien oppilaiden muodostamiin pienryhmiin – myös spontaanisti syntyneisiin. Keskeistä käsitteen käytössä on yhteisöllinen toiminta, yhteinen tavoite/kiinnostuksenkohde, jne.

Esimerkki: http://www.cs.uta.fi/ipopp/www/ipopp2001/kour/verkkoyhteisot.html
“Kun oppimisyhteisö syntyy sattumalta, ihmiset alkavat spontaanisti keskustella jostain asiasta ja kiinnostuneita tulee vähitellen mukaan keskusteluun. ”

Olisin enemmin odottanut kritiikkiä siitä, että en käyttänyt kahdessa ensimmäisessä kohdassa käsitteenä ryhmää. Käytin yhteisö-käsitettä, koska toiminta kuitenkin on peruspiirteiltään samanlaista, vaikka ryhmän koko on pienempi ja kestää ajallisesti lyhyempään. Nämä käsitteet eivät ole tiukkoja, vaan määrittyvät paljolti kontekstin mukaan.

Anne: sxc.hu ei edellytä lähdeviitettä. Jos kyse olisi jostain “virallisemmasta” käytöstä kuin blogista, niin sitten laittaisin.

Käytän Blogger-blogia, jossa ei saa kuvatekstiä ilman koodaamista, tässä WordPressissähän se onnistuu. Olen silloin tällöin miettinyt, että onko oikein laittaa ruutukaappauksia blogikommentteihin. Ymmärrän ne sitaatteina. Ja aina asiayhteys sisältää viitteen kyseiselle sivulle.

Suuri osa kuvapankeista pyytää vähintään lähdeviittausta. En kaivellut tarkemmin, mikä politiikka sxc:llä on http://www.sxc.hu/

Juristin koulutuskaan ei takaa osaamista nettilähdemerkintöjen kanssa, esim. Jungner ja musiikkia You Tube -videolla: http://pjarvinen.blogspot.com/2009/07/yksityinen-ja-julkinen-esittaminen.html

PS. sxc.hu on hyvä kuvapankki. Olen itse ajatellut jopa pari kuvaa lähettää sinne itsekin.

Miten kutsut lyhytaikaisia yhteisöjä, ellet yhteisöiksi?

P.S. Kuva taitaa olla samasta kuvapankista kuin se kuva, joka sulle on tuttu.

Eli itse en ainakaan pystyisi luokittelemaan yksittäistä Qaiku-threadia yhteisöksi, en millään.

PS. Onpa tutun oloinen kuva jutun kuvituksena.

Yhteisöt ja yhteisöllisyyden tunne ovat toki sillä tavalla kytköksissä, että yhteisöllisessä työskentelyssä (=yhteisön työskentelyä) voi syntyä yhteisöllisyyden tunnetta – ainakin jos se on intensiivistä.

Wikipediassa on myös verkkoyhteisö-artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkoyhteis%C3%B6
Siinä mainitaan yhteisöinä vain pitkäaikaiset verkkoyhteisöt, mikä on aika rajoittunut näkemys. Esimerkeissä (Fleim.fi, Aulabaari.net, Duuni.net) on pikemminkin yhteisöpalveluja kuin varsinaisia yhteisöjä. No, jos kriteerinä käytetään yhteisöllisyyden tunnetta, niin ne voivat olla ns. löyhiä yhteisöjä – eli käytännössä aika merkityksettömiä jäsenilleen.

Verkostot näen enempi rakenteena kuin yhteisöllisenä toimintana, esim. yllä kontekstisidonnaisissa yhteisöissä puhun siitä. Pelkästään samaan verkostoon kuuluminen ei välttämättä tarkoita kahden käyttäjän välillä mitään muuta. Kun jotkut verkoston jäsenet toimivat yhteisöllisesti, voidaan puhua yhteisöstä.

Verkostoilla on myös muita merkityksiä. Tekstin alussa viittaan “sosiaalisilla verkostoilla” yhteen sosiaalisen median palvelutyyppiin, engl. social networking sites, josta kyllä käytän mieluummin käsitettä yhteisöpalvelut, sillä sosiaalisia verkostoja syntyy monissa muissakin sosiaalisen median palveluissa. Mutta minkäs teet, kun tuo engl. käsite on laajasti käytössä. … … Meinasin mennä käsitevyyhtiin vielä syvemmälle, mutta enpäs menekään.